Työväentalo 1931-1940
1931
- Työväen järjestönuorten liiton Pispalan osasto lakkautettiin
1932
- Pispalan Työväenyhdistys lakkautettiin Pirkkalan käräjäoikeuden päätöksellä 23.4. ja sen omaisuus määrättiin valtiolle
- Monia muitakin pispalalaisia työväenjärjestöjä lakkautettiin
- Työväentalo pakkohuutokaupattiin elokuussa, jolloin Oy Pispalan Kannas osti talon 200 000 mk:lla.
- Työväen urheiluseura Pispalan Tarmo perustettiin 22.8.
- Työväentalo avattiin uudelleen lokakuussa
1933
- Näyttämötoiminta käynnistyi uudelleen nimellä Pispalan Työväen Näyttämö
- Maaliskuussa juhla Karl Marxin kuoleman 50-vuotismuistoksi
- Näyttämötoiminta käynnistyi uudelleen nimellä ’Pispalan Työväen Näyttämö’
1937
- Talo vuokrattiin sos.dem. työväenyhdistykselle ja Pispalan sos.dem. työläisnuoriso-osastolle
1938
- Työväentalo vuokrattiin neljälle toimivalle järjestölle: Työväenyhdistykselle, sos.dem nuoriso-osastolle, Pispalan Tarmolle ja Sekakuorolle
1939
- Talo luovutettiin kertausharjoituksiin 13. lokakuuta alkaen
1939-40
- Talo oli kylmillään, miehet rintamalla ja tanssikielto
Lakien lamauttamana
1930-luvulla valtiovallan vasemmistoon kohdistama valvonta ja painostus lisääntyi. Kun kommunistinen toiminta oli lailla kielletty, oli helppo puuttua järjestöjen toimintaan. Se tehtiin pelkästään nimeämällä vasemmistolaisten järjestöjen toiminta "kommunistiseksi", mikä antoi mahdollisuuden lakkauttaa ne oikeuden päätöksellä. Pispalassakin lakkautettiin tällä perusteella useita järjestöjä
Työväentalo suljetaan
Kovin isku työväelle oli Pispalan työväenyhdistyksen lakkauttaminen ja Pispalan työväentalon sulkeminen vuonna 1932. Myös urheiluseura Pispalan Alku lakkautettiin, mutta tilalle perustettiin pian uusi seura, Pispalan Tarmo.
Lapuan liikkeen johdolla äärioikeisto oli nyt voimansa tunnossa. Syksyllä 1930 se pakotti kymmenen Pohjois-Pirkkalan kunnanvaltuuston vasemmistolaista jäsentä pyytämään eroa. Tällaista kansanvaltaiseksi kutsuttua menoa oli pispalalaisten vaikea käsittää ja hyväksyä.
1930-luvullakin jotkut pispalalaiset saivat vankeustuomioita kommunistisesta toiminnasta. Tunnetuin lienee Leo Suonpää, joka oli vankilassa 1934-36. Hän toimi sodan jälkeen pitkään SKDL:n kansanedustajana.
Työväenjärjestöillä oli omia kesäpaikkoja Tampereen ympäristössä, ja niihin tehdyistä retkistä, yhdessäolosta ja siellä käydyistä keskusteluista tuli tärkeä henkireikä painostavassa ilmapiirissä.
Poliittinen toiminta laantuu
Työväenliikkeen toiminta oli ymmärrettävästi varsin vaisua: kommunistit olivat varovaisia, vankilassa tai Venäjällä paossa. Sosialidemokraattiset järjestöt saivat toimia, mutta Lapuanliike ja talouslama vaikuttivat niihinkin
1930-luvulla pispalalaisten poliittinen aktiivisuus oli alhaisimmillaan. Vuosikymmenen loppupuolella kommunistit kuitenkin muuttivat toiminta-linjaansa: he alkoivat toimia sosialidemokraattisissa järjestöissä, mikä vilkastutti niiden toimintaa. Varsinkin nuorisojärjestöissä kommunisteilla oli vaikutusta.
Talvisodan syttymisen myötä poliittinen järjestötoiminta käytännöllisesti lakkasi moneksi vuodeksi. Miehet olivat rintamalla, ja naisilla oli tarpeeksi tekemistä arkisen elämän järjestämisessä
Lisätietoja pohjoishämäläisten kommunistien ja sodanvastustajien toiminnasta 1930- ja 1940-luvuilla.
Sakari Selinin 'Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko - Punainen Pohjois-Häme 1935-1944'.