Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Työväen urheilua Pispalassa

Pispalan Alku oli koko nimeltään 'Pispalan Työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Alku ry'. Se perustettiin v.1909 Pispalan työväenyhdistyksen alaosastoksi.
Seuran toimipaikkana oli Pispalan työväentalo, jossa harrastettiin sisälajeja, kuten joukkuevoimistelua. Iltamien ohjelmaan kuului säännöllisesti voimistelijoiden ”valiojoukkueiden” esityksiä. Miesten ryhmät tekivät sauva- ja vapaaliikkeiden ohella mm. ”pyramideja”. Naisten osuus lienee ollut perinteisempää naisvoimistelua.

Tahmelassa toimi oma työväen urheiluseura ’Tahmelan Vesa’.
Sen jäsenet saivat 1920-luvun alussa luvan raivata urheilukentän Tampereen kaupungin puolelle, vaikka Tahmela kuului Pohjois-Pirkkalaan. Myös kuuluisa ’Tahmelan hoppa’ oli alun alkaen Tampereen hiihtoseuran hyppyrimäki, mutta tahmelalaiset ja pispalalaiset valtasivat sen aktiivisuudellaan itselleen. Pispalan urheilukenttä valmistui vasta v.1928 Hyhkyn koulun viereen. Sitä ennen oli urheiltu työväentalon pihassa ja juoksuratana oli toiminut Epilän maantie. Palloilukenttänä käytettiin Lielahden asemaa vastapäätä sijainnutta ”vekseliä”, joka oli oikeastaan halkojen purkausalue. Tasainen alue sai toimia kenttänä silloin, kun siellä ei ollut halkoja. Myös kiekon- ja keihäänheittoa harjoiteltiin ”vekselillä.

 Pispalalaisia jalkapallon harrastajia ’vekselillä.
Pispalalaisia jalkapallon harrastajia ’vekselillä.

'Alun' jalkapallojoukkue oli tunnettu kovasta pelitavastaan, mikä Leo Suonpään mukaan johtui useiden joukkueen jäsenten suuresta koosta ja heikosta pallonkäsittelytaidosta. Yritteliäisyyttä toki riitti.

Pispalan työväentalon sulkeminen ja sinetöiminen kesällä 1930 vaikeutti pahoin ’Alun’ toimintaa. Sinetöityyn taloon jäi voimistelu- ja urheiluvälineitä ja seuran arkisto. Sitä ennen ’Alku’ oli jo erotettu TUL:sta. Saattoi päätellä, että odotettavissa olisi seuran lakkauttaminen viranomaisten määräyksellä. Tähän valmistauduttiin myymällä seuran omaisuus TUL:n piirille muodollisella hinnalla sillä ehdolla, että se luovutetaan takaisin myöhemmin perustettavalle pispalalaiselle TUL:n seuralle.

’Pispalan Alku’ haastettiin tammikuussa 1932 käräjille, koska maaherra katsoi seuran toimineen vastoin hyviä tapoja. Sitä syytettiin mm. kommunististen aatteiden levittämisestä Seura lakkautettiin Pirkkalan käräjäoikeuden päätöksellä 29.10.1932.

’Pispalan Alun’ pesänselvittäjäksi määrättiin apulaisnimismies Nummelin, jonka selvittelyissä hävisi tavoittamattomiin ’Alun’ suurehko palkintokokoelma.

Kun ’Alun’ lakkauttamiseen oli osattu varautua, ei suremiseen kulunut kauan aikaa, vaan jo samana vuonna perustettiin uusi seura, ’Pispalan Tarmo’.

Muistelmia ’Pispalan Alusta’ ja ’Pispalan Tarmosta’ (pdf)

Sivun alkuun