Keskusteluja rauhasta

25.4. Rauhan mahdollisuus ja esteet Tahmelan huvila klo 18

Rauha saavutetaan ainoastaan taistelemalla. Lisäksi on varmistettava, että Toinen ei koe voittaneensa sodasta mitään. Onko todella näin? Tie ikuiseen rauhaan?

Minkä ja kenen äärellä ollaan silloin kun puhutaan rauhasta (Ukrainaan tai Gazaan). Antaako puhe rauhasta "väärän viestin".  Onko humanistinen näkökulma sotiin naivi tai sinisilmäinen. Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi "pelotemilitarismi".

Paneelikeskustelussa mukana valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja, professori, teologi Tapio Lampinen, sosiologi, luennoitsija Timo Virtala ja kirjastonjohtaja Ilkka Hirvi. Keskustelun alustaja ja vetäjä tutkija Anna Sofia Suoranta, Tampereen yliopisto ja TAPRI (Rauhan-ja konfliktintutkimuksen laitos).

Tapahtuma striimataan ja on verkossa vapaasti katsottavissa tapahtuman aikana. Tapahtumasta tehtävä tallenne julkaistaan myöhemmin Pispalan kirjaston Youtube-kanavalla.

Tahmelan huvila >> Paneelikeskustelu rauhasta

Puheenvuorot:
Tapio Lampinen: Miten uskonnosta tulee osa sotaa?
Ilkka Hirvi: Sijaissodan ja toisaalta valtion kokeman eksistentiaalisen uhan suhde rauhaan.
Erkki Tuomioja (etäosallistuja): Nationalismi rauhan haastajana.
Timo Virtala: Rauhan mahdollisuudesta
Paneelikeskustelu ja yleisön kysymykset.
Yhteenveto: pj Anna Sofia Suoranta

Järjestää Pispalan kirjastoyhdistys ja Tahmelan huvila.

ELOKUVAHISTORIAA PISPALASSA

Klaani-elokuvan 40-vee juhlaillassa Niagarassa ollut ohjaaja Mika Kaurismäki sanoo Aamulehden haastattelussa (11.2.2024) että "Klaani oli minulle dokumentti Pispalasta".

Mika Kaurismäen ohjaamasta elokuvasta Klaani järjestettiin torstaina 8.2. elokuvateatteri Niagarassa juhlanäytäntö. "Tarina Sammakoitten suvusta" (1984) on Mika Kaurismäen tulkinta Tauno Kaukosen romaanista "Klaani" (1963).

Elokuva on kuvattu suurelta osin Pispalassa. Mika Kaurismäen haastattelusta käy ilmi, että hänellä oli kovin henkilökohtaiset syyt ohjata elokuva nimenomaan Pispalassa.

"Äitini on tamperelainen, ja isoisäni oli muun muassa Finlaysonilla töissä. Sukuani on ollut täällä sorvaajina ja hitsaajina.

Äiti kasvoi Tahmelassa ja kävin jo pienenä siellä. Kun luin kirjaa, heti ensimmäisiltä lehdiltä silmiini avautui kuva Pispalasta"

Paikallistuntemusta elokuvaan toi myös apulaisohjaaja Aki Kaurismäki, joka opiskeluaikoinaan asui Pispankadulla.

Elokuva tarjoaa rikoksia, romantiikka ja komeita maisemiakuvia. Tekijöiden päämaja, vanha puutalo Pispankadun varrella tunnettiin pitkään Klaani-talona.

Toinen tukikohta oli Pispalan Pulteri. Kun kameralaatikko putosi veneestä epäonnekkaasti Pyhäjärveen "objektiivejä jouduttiin kuivattelemaan ylimääräinen viikko, mutta se kului Pispalan Pulterissa. Filmi onneksi säästyi", muistelee Mika Kaurismäki.

Hän halusi tallentaa Pispalan sellaisena kuin hän sen omasta lapsuudestaan muisti.

Mika Kaurismäen haastattelu AL 11.2.2024 (tosin tilaajille) >> Pispalassa tehtiin elokuvahistoriaa

Klaani on hyvin säilynyt nelikymppinen

Myös Kulttuuritoimitus.fi oli läsnä juhlanäytännössä.

Elokuvan keski-ikäisyyden merkkipyykin kunniaksi toimittaja Päivi Vasara pyysi Mika Kaurismäkeä mielikuvittelemaan, mitä hän tekisi toisin, jos elokuva tehtäisiin nyt vuonna 2024.
"– Varmaan tekisin jotakin toisin, mutta 40 vuotta sitten tein sen niin kuin silloin uskoin, sanoo Mika Kaurismäki.

Yksi asia, mikä olisi toisin vuonna 2024 verrattuna neljänkymmenen vuoden takaiseen on se, että nyt nuoria näyttelijöitä on paljon.
– Rooleihin löytäisi loistavia nuoria, koska heitä on tänä päivänä paljon. Klaanin roolitus ei nyt olisi tietenkään sama, koska moni on kuollut.

40 vuotta sitten ei ollut videoita eikä toimistoja, jotka olisivat välittäneet näyttelijöitä. Pyydettiin lähettämään valokuvia ja kirjeitä sekä käytiin katsomassa teatteriesityksiä. Esimerkiksi Minna Soisalo löytyi Mirjaksi valokuvan perusteella. Näyttelijöitä piti etsiä ja kysellä".

Lue koko juttu >> Kulttuuritoimitus.fi

Tarina Pispalasta

Viime syksynä ensi-iltansa (26.10) saanut Tauno Kaukosen romaaniin Klaani perustuva näytelmä Tampereen teatterissa nähtävissä ainakin maaliskuun alkupuolelle saakka.

Pispalassa pyörinyt Hannu Salama on joskus todennut, että ellei hänestä olisi tullut kirjailijaa, hänestä olisi voinut tulla pikkurikollinen. Tähän mahdolliseen, sodan jälkeiseen maailmaan sijoittuu Tauno Kaukosen Klaani - tarina Sammakoiden suvusta.

" Sammakon veljekset Samuli, Benjamin ja Leevi kamppailevat päihteiden ja pikkurikollisuuden maailmassa. Samulin pojalla Aleksanterilla on mahdollisuus murtautua ulos sukurasitteista ja yhteiskunnan marginaalista. Hän on älykäs ja herkkävaistoinen, hän on löytänyt tyttöystävän, hänestä olisi opiskelemaan ja pääsemään elämässään eteenpäin, mutta onko hänen kohtalonsa ennalta määrätty?" (Tampereen Teatterin Klaanin esittely)

Tutustu >> Tampereen Teatteri - Klaani-näytelmä

Klaanin momentum

Näytelmän teatterisovittajan ja ohjaajan Pasi Lampelan mielestä "Nyt taitaa olla Klaanin momentum". 

Tauno Kaukosen Klaani-kirjalla "on suora yhteys nykypäivän eriarvoisuuden kasvuun. Siihen, miten kansa jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Nyt taitaa olla Klaanin momentum. Se on mahtava vastapaino kertakäyttökulttuurille. Harvoin nykykirjallisuudessa tapaa näin autenttista kuvausta. Nyt ihmisille myydään “satuja”, toteaa Lampela Aamulehden emeritatoimittajan Päivi Vasaran Kulttuuritoimitus.fi:n jutussa.

Jutusta ilmenee myös, että keväällä tulee neljäkymmentä vuotta Mika ja Aki Kaurismäen ohjaamasta Klaani- elokuvasta. Elokuva esitetään ensi keväänä Niagarassa. Tämä on Tauno Kaukosen pojan Petri Kaukosen ansiota.

Ravintolakonsertit

Petri Kaukonen on myös järjestänyt Klaani-elokuvan musiikista kaksi ravintolakonserttia, joihin hän on saanut mukaan Anssi Tikanmäen ja Päivi Portaankorvan, joka ei ole esiintynyt pitkään aikaan.

Elokuvan mieleen jääneen balladin “Aamuyöstä aistein avoimin…” sanoituksen on tehnyt Juice Leskinen ja säveltänyt Tikanmäki. Se on Spotifyssä soitetuin Tikanmäen sävellys.

Tauno Kaukosen romaanista Klaani on julkaistu vastikään kuudes, kovakantinen painos. Mielenkiiintoinen on myös tieto, että sen kansikuva on Martti Mykkäsen 1960-luvulla tekemä. Samainen Mykkänen teki kannen Tuntemattomaan sotilaaseen.

Päivi Vasaran juttu Klaanista >> Kulttuuritoimitus.fi