Para-aika paraikaa Pispalassa
Tapani Hietalahden taidetta Pispalan kirjastossa ja
Rajaportin saunan kahvilassa marraskuussa -02




  Tapani

  Para-aika
    -Lyhyt kuvaus aiheesta para
    -Paranäyttelyideoita


  Palokärjen aika

  Taiteilijan luonnehdintaa

  Kuvagalleria 1

  Kuvagalleria 2

  Kuvagalleria 3

  Kuvagalleria 4

  Palautelomake


  Palladiumkirjat


  

Taiteilijan luonnehdintaa

taiteilijan_luonnehdinta.jpg TAPANI HIETALAHTI on valkoisempi kuin valkoinen mies, punaisempi kuin punainen mies, ja mustempi kuin musta mies. Mutta ensin hänen värinsä oli puun ja metsän väri, sammaleen ja suon väri, ja äkkisyvän lähteen väri. Metsästä ja metsän puista häntä ei erottanut pirukaan.
Hän on nyrjähtänyt pohjanmaalainen - "nyrjähtänyt" siinä mielessä, että on oppinut vanhan rakentamisen perinteen pohjanmaan kylien mestareilta, mutta lähtenyt sitten työstämään tuosta perinteestä omaa kalevalaiseen henkeen vihkiytynyttä rakentamista, joka on avoin luonnon toteuttamille muodoille ja unien tuottamille visioille. Tällaisesta prosessista syntyi Kaustisen korkeimmalle kukkulalle Pauanne, eräs suomalaisen hirsirakentamisen jättiläisistä.

Pauannemaisen rakentamisen perinnettä ja otetta on Tapani Hietalahti jatkanut eri puolilla maata rakentaen taloja, saunoja ja jopa erään museon. Kaiken veistämisen ohella hän on myös Julkaissut omaa suurikokoista Pauanne-lehteään, sekä kirjoittanut teokset Ihmisenkaltainen olento ja Para. Hänen megalomaanista runonlausuntaansa on kuultu erinäisissä kauppaloissa ja taidetapahtumissa. Luonnollisesti hän on myös saarnannut korkeasta puusta.

Taiteilijana Tapani Hietalahti liikkuu jossain keksijän ja filosofin välimaastossa. Siinä saattaa olla jotain priimitiivistä ja alkukantaista, koska olen kuullut usein ihmisten "hirnahtavan" nähdessään Hietalahden teoksen. Mäntän Kuvataideviikoilla yleisö äänesti hänen teoksensa parhaaksi vuonna 1997.

Performanssia Tapani Hietalahti on harjoittanut mm. Mäntässä, Tampereen Telakalla, Latviassa ja Englannissa. Toisaalta, mittava osa hänen elämästään on performanssia. Sitä valottaa mainiosti Katariina Lillqvistin dokumenttielokuva Tapani Hietalahdesta, Ulkkosrumpu.

Paran loitsu
Synny synny para parka,
voin ja maion kantajaksi;
synny synny keppisääri,
kovennuta maion kuori,
sakennuta piimän pinta!
Tule tänne para parka
kirnua kolistamahan
maito rasvaksi rapaja,
rasva voiksi ruskeaksi,
pieksä pieninkin pisara
voi hyväksi hyytymähän!
Tule tänne onnen tuoja,
jos tuot onnen tullessasi,
sen parempi ollaksesi,
saat sä palkaksi paremmin:
joka kuukausi kuletan,
panen sulle palkastasi,
vasikkaisen pellon päähän,
sen ma pistän pensahasen.

         © Pispalan Tietotupa