Pispalan RakennuskulttuuriOhjelma - PRO-Pispala

Hankesuunnitelma Pispalan asukasyhdistys ry.

Maailmassa on paljon kummallista, sen tietää jokainen. Mutta se on meidän mielestämme kummallisinta, että suomalaiset matkustavat ulkomaille katsomaan kummallisuuksia, vaikka omassa maassakin niitä olisi. Ja niitä on. Maailman kummallisin paikka on mielestämme Pispala. Emme tahdo väitellä, vaan sanomme: meidän mielestämme. Jos avaamme silmämme ja rupeamme katselemaan Pispalaa, niin huomaamme siinä paljon yhtäläisyyttä suuren maailman kanssa. Ruotsiin emme vertaa, sillä se hävisi maaottelun. Norjassa on salapoliisi Asbjörn Krag, Pispalassa etsiväpoliisi Ahola, Yhdysvalloissa on kuuluisa Long Island, Pispalassa Pyhäjärven rannassa sijaitseva hiekkaranta, Kiinassa on pitkä rajamuuri, Pispalassa kaupungin rajalla kivimuuri, Ranskassa on Eiffel-torni, Pispalassa haulitorni, Ranskassa on Notre Dame, Pispalassa on rukoushuone, Hollannissa on kanavat, Pispalassa uittotunneli. Venäjään emme vertaa, sillä Kosola on sanonut, että se kohta kuuluu Suomelle. Ja sanoista tekoihin. Emme vertaa enempää, sillä kohta Pispalaan tulisi kansainvaellus, emmekä me ole valmistaneet pelipankkeja, emmekä alistaneet rakkauskauppoja kunnan silmälläpidon alaisiksi. Nojautuen edellä olevaan voimme huudahtaa: Pispala, koko maailma!

Lauri Viita 14 v., Pispalassa 1931

Tavoite

PRO-Pispala pyrkii säilyttämään Pispalan kulttuuriperinnöllisiä arvoja, rakentamattomia viheralueita ja sosiaalista yhteisöllisyyttä.

Ohjelman perustelut

Pispala on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Alueen asuttaminen tapahtui pääasiassa 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Asemakaavattomuus, topografia ja omatoiminen rakentaminen johtivat vapaamuotoisen ja erittäin omintakeisen työväen kaupunginosan syntyyn. Pispalan kylämäinen yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen aktiivisuus ovat osittain säilyneet nykypäivään saakka.

Alueen kulttuuriarvoista huolimatta sen rakennuskannalla ei ole riittävää asemakaavallista suojaa. Tyhjien tonttien rakentaminen uhkaa viedä viimeiset viheralueet muutenkin erittäin tiiviiltä asuinalueelta. Arvot joiden perusteella Pispala voisi olla jopa UNESCO:n maailmanperintölistalla, on laajaa kokonaisuutta ajatellen menetetty. Tästä huolimatta Rajaportin saunan korttelia on ehdotettu maailmanperintölistalle. Alueen yhtenäisyyden rikkoutumisesta huolimatta sen edustavimpia osia on vielä mahdollista säilyttää ja uudisrakentamista ohjata paremmin ympäristöön sopivaksi.

Pispala tunnetaan laajasta kansalaisvaikuttamisen verkostosta, jonka toimijoina on useita aktiivisia yhdistyksiä. Yhdistykset ovat määrätietoisella toiminnalla onnistuneet huomattavasti suojelemaan kaupunginosansa uhanalaista kulttuuriympäristöä. Kulttuuriarvoja todella säilyttäviin tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin paljon enemmän aikaa ja resursseja kuin mihin yhdistysten talkootyöläisillä on mahdollisuuksia. Myöskään kaupungin käytössä olevien, rakentamista koskevien rajoitusten ja määräysten käyttö ei yksistään ole riittävä keino. Tarvitaan ennen kaikkea asukaslähtöistä aktiivista toimintaa, jolla pystytään selkeästi osoittamaan rakennusperinnön säilyttämisen sosio-ekonominen arvo.

Pispalan RakennuskulttuuriOhjelma on saanut alkunsa Pispalan Kumppanuusprojektin innoittamana. Kumppanuusprojekti on menestyksekäs alueen yhdistysten, yritysten, kaupungin ja TE-keskuksen yhteistyö- ja työllistämisprojekti. PRO-Pispala tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kumppanuusprojektin kanssa. Kumppanuusprojektin lisäksi yhteistyötahoja ovat Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Museovirasto ja alueen oppilaitokset.

Ohjelman perusrakenne

Ohjelmalla on seuraavat viisi perusteemaa ja tavoitetta:

PRO-Pispala hanke- ja yhteistyösuunnitelma -Kootaan alueen asukkaiden toiveista koostuva ja jatkuvasti avoin luettelo rakennusperinnön ja viheralueiden käyttöön liittyvistä toimintaideoista. Vastaavien kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien kanssa verkottumalla pyritään luomaan niin ekologisesti, kuin sosio-ekonomisestikin kestäviä rakennusperinnön säilymistä edistäviä toimintamalleja.

Ympäristökasvatuksen tarjoaminen - Lisätään tietoisuutta arvokkaasta kulttuuriympäristöstä. Korostetaan ympäristön merkitystä ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Korostetaan kulttuurihistoriallisten arvojen pysyvyyden vaikutusta aluekehityksen kestävyyttä arvioitaessa. Kiinnitetään huomiota yksilön vaikutusmahdollisuuksiin paremman ympäristön puolesta.

Perinnerakentamisen neuvontapisteen ja rakentajapankin perustaminen - Pyritään tekemään vanhojen rakennusten korjaaminen ja kunnostaminen yhtä helpoksi kuin uuden rakentaminen. Annetaan ohjeita mittakaavaltaan ja tyyliltään alueelle sopivalle, vanhaa rakennuskantaa täydentävälle rakentamiselle. Perustetaan vanhojen rakennusten omistajille, haltijoille ja niistä yleisesti kiinnostuneille suunnattu monialainen neuvonta- ja suunnittelupalvelu sekä siihen kiinteästi liittyvä perinnerakentamisalalla toimivien käsityöläisten, perinteisten rakennusmateriaalien toimittajien ja alan koulutusta järjestävien tahojen yhteenliittymä, joka palvelee koko Pirkanmaata.

Rakennustavaran kierrätyskeskuksen ylläpito -Vanhojen rakennusosien systemaattinen kerääminen, korjaus sekä kierrätys ja siten rakentajapankin toimintaedellytysten parantaminen. Kiinnitetään huomiota kulutustottumusten muuttamiseen niin ettei turhaa jätettä syntyisi ja jätehuollon järjestämiseksi niin että kierrätys lisääntyisi.

Kulttuuritehtaan perustaminen - Jonkin Pispalassa sijaitsevan vanhan tehdasrakennuksen käytöstä sopiminen ja korjaaminen alueen kulttuurisesti monialaiseksi toimintakeskukseksi. Tehtaalta löytyy tilat erilaisten kulttuuri- ja käsityöläistoimintojen harjoittamiseen.

Teemat lähitarkastelussa

1. PRO-Pispala hanke- ja yhteistyösuunnitelma

Hankesuunnitelmalla kartoitetaan asukkaiden ja myös ulkopispalalaisten ideoita Pispalan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen käytöstä ja siellä tapahtuvasta toiminnasta. Hanke pohjautuu osittain vuonna 2002 valmistuvan Pispalan rakennusinventoinnin jatkotoimintaan. Ideat kerätään Pispalan portaat verkkosivuilta (www.pispala.org), Pispalalainen lehden mukana jaettavalla kyselylomakkeella sekä yleisötilaisuuksissa saadun palautteen pohjalta. Pispalan Kumppanuusprojektin ja PRO-Pispalan yhteinen ohjausryhmä seuloo ideoista PRO-Pispala nimikkeen alle parhaiten soveltuvat, kokoaa ne kirjalliseksi julkaisuksi ja pitää nähtävillä ja kommentoitavina verkkosivuilla. Olennaista hankesuunnitelmassa on sen reaaliaikainen avoimuus. PRO-Pispala on foorumi, jonka avulla ideoita voidaan työstää ja ohjata eteenpäin.

Tehdään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kulttuuri- ja ympäristöalan järjestöjen kanssa. Pyritään aloittamaan rakennusperintöalalla toimivien järjestöjen välinen EU-projekti, ja sen avulla aikaansaamaan paremmin kulttuuriympäristön huomioonottavaa lainsäädäntöä, yleisesti hyväksyttyjä toimintamalleja ja vanhan rakennuskannan säilymistä edesauttavia verotuksellisia ohjauskeinoja. Pidetään aktiivisesti tiedottamalla kulttuuriympäristöjen hoitoa esillä eri medioissa. Kerrotaan tapahtumissa ja kursseilla kulttuuriympäristön muutoksista ja muutosten hallintaan liittyvästä järjestötyöstä.

2. Ympäristökasvatushanke

Ympäristökasvatushanke pyrkii valistamaan alueen asukkaita lapsista vanhuksiin siitä merkityksestä joka rakennetulla ja viherympäristöllä on heidän hyvinvoinnilleen ja kuinka he voivat vaikuttaa siihen liittyvään päätöksentekoon. Hanke pohjautuu mm. Suomen Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan ja Lastentarhan-opettajien liiton arkkitehtuurikurssin sisältöön. Järjestetään pilottihanke ja luodaan sitä kautta koulutuksen sisältöä, jota voidaan käyttää myös muissa oppilaitoksissa.

Opetuksessa painotetaan käytännön tekemistä ja rakennusperintökohteisiin tutustumista. Julkisten ulkotilojen ja viheralueiden hoitamisella kummiluokka periaatteella lisätään tietoisuutta rakentamattoman ympäristön merkityksestä asuinalueen viihtyisyydelle. Pispalan kirjaston ja lähikaupan viereiselle, kaupungin omistamalle tyhjälle tontille pyritään luomaan vihertori, josta muodostuisi eräänlainen kylän keskusaukio. Otetaan osaa kansainväliseen opiskelijavaihto- ja leirikoulutoimintaan. Korkea- ja ammattiasteen oppilaitosten opiskelijat toimivat kurssien ohjaajina ja saavat siten hyödyllistä poikkitieteellistä työkokemusta.

3. Korjausrakentamisen neuvontapiste ja rakentajapankki

Perustetaan vanhojen rakennusten haltijoille, omistajille ja sellaisen hankkimista harkitseville suunnattu tiedotuskampanja ja neuvontapalvelu, josta saa tietoa vanhoista rakentamistavoista, korjausten suunnittelusta ja nykyaikaisten tekniikoiden ja materiaalien soveltumisesta korjausrakennuskohteisiin. Neuvontapiste voidaan sijoittaa Pispalan kirjastotalolle. Tämän lisäksi neuvontapalvelua ylläpidetään myös Pispalan verkkosivuilla. Pyritään osoittamaan varsinkin ylikorjaamisen aiheuttamat lisäkustannukset, mutta samalla ohjaamaan kiinteistöjen haltijoita uuteen ajattelumalliin vanhan korjaamisen tarjoamista eduista. Pyritään vaikuttamaan rakennustapaohjeiston noudattamiseen Pispalan asemakaavan tarkoittamalla tavalla aina uudisrakennuskohteita suunniteltaessa.

Neuvontapisteen kautta löytyy helposti tavoitettava ryhmä paikallisia käsityöläisiä ja artesaaneja. Nämä rakentajapankkilaiset pystyvät taidollisesti suorittamaan vanhojen rakennusten korjauksia ja suosittelemaan verkostonsa muiden työntekijöiden palveluita. Jatkuvaa toimitilapulaa helpottamaan rakentajapankkilaiset voivat käyttää kulttuuritehtaan verstastiloja.

4. Rakennustavaran kierrätyskeskuksen ylläpito

Pispalan kierrätysyhdistys ry. laajentaa toimintaansa pitkäaikaisen suunnitelmansa mukaan rakennustavaran kierrätykseen. Jätelain mukaisten jätteen syntymistä rajoittavien ja luonnonvarojen järkevää käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa rakennustavaran kierrätyksellä on suuri merkitys. Pirkanmaan Jätehuollon ja rakennusvalvonnan kanssa luodaan avoin toimintamalli, jonka kautta kierrätyskeskusta tiedotetaan purkamisesta ja tehdään se ajallisesti mahdolliseksi. Vanhoille rakennusosille ja tuotteille järjestetään kulttuuritehtaalta säilytys- ja myyntitilat. Samalla kun "jätteelle" määritellään käypä arvo, lisätään myös vanhan rakennuskannan arvostusta ja vaikutetaan turhan korjaamisen vähenemiseen.

Kierrätyskeskus toimii myös tuotekehityspaikkana erilaisista jätemateriaaleista kehitettäville rakennustuotteille ja pyrkii koerakennushankkeiden kautta luomaan kestäviä ja samanaikaisesti perinteisiin nojaavia rakentamisen innovaatioita.

5. Kulttuuritehdas

Pispalan pohjoisrinteellä, Santalahdessa on useita tehdas- ja varastorakennuksia, jotka eivät enää ole tuotantokäytössä. Johonkin näistä voitaisiin koota PRO-Pispalaan liittyviä toimintoja. Sopiva kiinteistö pyritään vuokraamaan korjausvelvoitteella eri tahojen käyttöön. Tilojen ärkeimpiä käyttäjiä olisivat rakennustavaran kierrätys, rakennusneuvonta, rakentajapankki ja PRO-Pispalan toimisto. Kaupungin nuorisotoimi on hakenut Pispalasta paikkaa nuorisotiloille ja alueella vaikuttavat elokuvantekijät, taiteilijat ja käsityöläiset ovat kiinnostuneita yhteisen työtilan käyttämisestä. Tehtaassa voisi toimia myös kaupunginosan ympäristötietokeskus ja kansalaistalo. Helsingin kaapelitehdas esikuvanaan, kulttuuritehdas toimisi mahdollisimman monitahoisen kulttuuritoiminnan kotina.

Lyhyen kävelymatkan päässä Santalahdesta sijaitsee yksi maan suosituimmista turistikohteista - Särkänniemen huvipuisto. Luomalla yhteyksiä Särkänniemen ja Kulttuuritehtaan välille herätetään laajaa mielenkiintoa rakennusperintöä, yhteisöllisyyttä ja Pispalan kulttuuriympäristöä kohtaan. Pispalaan suuntautuvan kulttuurimatkailun edellytysten ja koko Tampereen matkailun kehityksen kannalta Särkänniemen ja Pispalan fyysinen läheisyys on vielä löytämätön mahdollisuus.

Ohjelman hallintaan tarvittavat henkilöstöresurssit

Merkittävin PRO-Pispalan resurssi on paikallinen, ammattitaitoinen henkilöstö. Hallinnollisesti huomattava resurssi on Pispalan Kumppanuusprojektia varten olemassa oleva ohjausryhmä, joka lähes samassa kokoonpanossa voi toimia myös PRO-Pispalan ohjaajana. Tässä ohjausryhmässä on jäseniä lähes kaikista Pispalan alueella toimivista yhdistyksistä ja yhteistyötahoista. Tämän lisäksi PRO-Pispalan ohjausryhmää laajennetaan uusien osanottajatahojen edustajien osalta.

14.10.2002 alkaen Pispalan Kumppanuusprojektiin on palkattu vuodeksi henkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu PRO-Pispalan hankkeistaminen ja rahoituksen hakeminen. Alustavaa rekrytointia suoritetaan jo ennen projektin alkua. Projektin toteuttamista varten tarvitaan seuraavat henkilöt:

• Ohjelman koordinointi, tiedotus ja järjestöyhteistyö sekä hankesuunnitelman laatiminen ja ylläpito (teema 1) vaatii yhden kokoaikaisen työntekijän panostuksen. Tämä työntekijä aloittaa neuvottelut kulttuuritehtaan (teema 5) toimintaan liittyvistä järjestelyistä.
• Ympäristökasvatushankkeen (teema 2) suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa yksi täysipäiväinen työntekijä. Asiantuntijaluennot ja -koulutukset hankitaan osittain ohjelman ulkopuolelta.
• Perinnerakentamisen neuvontapisteellä ja rakentajapankilla (teema 3) on oma vetäjänsä, joka tekee neuvontatyötä sekä välittää ammattisuunnittelijoiden ja rakentajien palveluita ensisijaisesti rakentajapankista.
• Rakennustavaran kierrätyskeskuksen (teema 4) vetäjä vastaa rakennusosien hankinnasta, korjauksesta ja kierrätyksestä.
• Kulttuuritehtaan (teema 5) johtaja vastaa tehtaan käyttöönotosta, korjauksesta ja tilojen käytöstä.

Yllä kuvattujen hallinnollisten toimien lisäksi ohjelman työvoimana voidaan käyttää työllistettyjä. Heille tarjotaan näin sekä mielekkäitä työtehtäviä, että mahdollisuuksia vakituisten, kaupunginosan sisäisten työpaikkojen luomiseen. Ilman työllistettyjen työpanosta PRO-Pispalan toteuttamisen työvoimakustannukset olisivat moninkertaiset.

Palkatun työvoiman tarvetta vähennetään myös järjestämällä talkoita yleishyödyllisessä käytössä olevien tilojen kunnostamiseksi, samalla luodaan kontakteja alueen asukkaiden ja tamperelaisten kansalaisjärjestöjen välille. Suunnittelutehtäviä teetetään arkkitehtiopiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöinä. Opettajankoulutuksessa olevat voivat suorittaa harjoitusjaksoja ympäristökasvatushankkeessa, rakennusalan koulutuksessa olevat puolestaan rakennustavaran kierrätyksessä ja rakentajapankissa. Nuorille ammattiin valmistuville tarjotaan näin jo opiskeluaikana mahdollisuus saada tietoa ja kokemuksia kulttuuriympäristöjen hoidosta.

Yhteyksiä ympäristö- ja kulttuuripoliittisiin linjauksiin

Vuotta 2003 vietetään Euroopassa rakennuskulttuurin teemalla ja Suomessa valtioneuvosto on julistanut sen rakennusperinnön teemavuodeksi. Valtioneuvosto on 13.6.2001 hyväksynyt kansallisen rakennusperintöstrategian. Pispalan RakennusperintöOhjelmasta löytyy selkeitä yhteneväisyyksiä strategian seuraaviin painopistealueisiin;

1.6 ja 12.1 - paikallisen neuvontatoiminnan tukeminen
8.1 - määrärahat rakennusperinnön hoitoon
16.1 - rakennusperintöjärjestöjen toiminnan laajentaminen
7.1 - vaikuttaminen lainsäädäntöön
8.4 - verotukselliset tukikeinot.

Muita ohjelmallisia yhteyksiä ovat mm. Suomen Tammi-hanke, kansallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma sekä kansallinen ilmastostrategia. Näissä kaikissa esitetään varojen kohdentamista ympäristön tilaa parantavaan järjestötoimintaan. 13.9.2002 valmistuneessa Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelmassa Pispala mainitaan useasti. Niin maakuntaliiton, kuin alueellisen ympäristökeskuksen tähän ohjelmaan yhdistämät rahoitukset, varsinkin alueen matkailulliseen kehittämiseen suunnattu rahoitus, ovat PRO-Pispalan haettavissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asuinympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun osallistuminen on ohjelmassa keskeistä. Projektin hankesuunnittelun aikana tutkitaan mahdollisuuksia ottaa osaa Euroopan unionin kulttuuriohjelmiin ja toimimiseen niiden tarjoaman rahoituksen avulla.

Toiminnan fyysiset edellytykset

Ohjelmaa valmisteltaessa käytössä ovat Pispalan kirjastoyhdistyksen tietokonelaitteet ja työtilat. Rakennusneuvoja, rakentajapankki ja rakennustavaran kierrätyskeskus tulevat tarvitsemaan työkaluja rakennusten kunnon arvioimiseksi, korjausten suorittamiseen ja rakennusosien korjaamiseen. Tarvittavat toimitilat järjestyvät luontevasti kulttuuritehtaalta. Rakennusneuvoja voi aluksi toimia Pispalan kirjastosta käsin ja rakentajapankin jäsenet mahdollisissa nykyisissä toimitiloissaan. Kulttuuritehtaan tilojen käyttöönsaanti on kierrätyskeskuksen toiminnan aloittamisen edellytys. Kierrätyskeskus tulee tarvitsemaan käyttöönsä nosturilla varustetun kuorma-auton.

Ohjelman käyttöön tulevien tilojen, eli lähinnä kulttuuritehtaan, korjauksessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon kierrätettyä rakennusmateriaalia. Rakennusalan yrityksiltä pyydetään lahjoituksia korjaustöiden materiaaleihin ja erikoistöiden suorittamiseen. Tavoitteena on ohjelman suorittamilla korjauksilla vaikuttaa tilavuokriin ja samalla tarjota ohjelman perusajatuksen mukaisia työtehtäviä.

Aikataulu

Ohjelman rahoitusta pyritään pääsääntöisesti hakemaan kolmen vuoden jaksoille, siten että ensimmäinen jakso ainakin teeman 1 osalta alkaisi vuoden 2003 helmikuussa. Teemat 2, 3 ja 4 pyritään aloittamaan syksyllä 2003 ja teemaan viisi liittyvät konkreettiset toimet vielä vuoden 2003 lopussa. Ohjelma toimii projektiluontoisesti, mutta sen avulla pyritään saamaan aikaan pysyviä toimintamalleja.

Kustannusarvio (1000 euroa)

Rahoitussuunnitelma (1000 euroa)

Ohjelman tuloksien hyödyntäminen

PRO-Pispalan toivotaan toimivan linkkinä ja esikuvana vastaaville kansallisille ja kansainvälisille kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen tähtääville hankkeille. Ohjelman kautta alkaneita toimintoja laajennetaan ja pyritään vakinaistamaan osittain omarahoitteisesti ja osittain yksityisen ja julkisen tuen avulla. Ohjelman avulla järjestetään henkilöstövaihtoa, jolloin uudet toimintamallit leviävät tehokkaasti eri toimijoiden välille.

Tulokset raportoidaan kirjallisesti, sen lisäksi pidetään luento- ja esitelmätilaisuuksia, sekä järjestetään kursseja yhdessä kulttuuri- ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Ohjelman omilla verkkosivuilla kerrotaan sen toiminnasta ja ajankohtaisista hankkeista. Verkkosivujen keskeisimmät osat toimitetaan englanniksi, mikä parantaa kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä ja yhteistyöhankkeiden löytämismahdollisuuksia.

PRO-Pispala pyrkii löytämään positiivisia keinoja, joilla herätetään kiinnostusta ja arvostusta kulttuuriympäristöjä kohtaan. Vaihtoehto kulttuuriympäristön merkityksen tunnustamiselle Pispalassa on alueen arvojen hidas, mutta lopullinen ja täydellinen menetys.

Lauri Viita ja aikalaisensa eivät enää tämän päivän kotikyläänsä kaikilta osin tunnistaisi, siinä määrin rajua on kaupunginosan muutos ollut viimeisen 70 vuoden aikana. Sama on ollut lähes kaikkien vanhojen suomalaisten puutalokaupunginosien kohtalo. PRO-Pispalan toivotaan kuitenkin edesauttavan vielä jäljellä olevan, Viidan kuvaaman merkillisen Pispalan säilymistä tuleville sukupolville. Laajemminkin ohjelman toivotaan parantavan niitä kulttuuriympäristöjen tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia, joista ei vielä osata edes Pispalassa haaveilla.

  PISPALAN KADUNVARSIEN PUUAIDAT

  Esitämme, että kaupungin toimesta Pispalan kadunvarsille rakennettaviin puuaitoihin lisätään vaihtelua siten, että aitojen rakentaminen pystysäleiden ja niiden rakojen leveyttä vaihdellen mahdollistetaan. Nykyisen 5" -laudan lisäksi säleleveytenä voisi olla esim. 2,5":n säle. Myös säleiden rakovälille voisi olla kaksi vaihtoehtoa nykyisen kapearakoisen sijaan. Näin saataisiin nykyiselläkin (ilmeisesti varastossa olevalla) laudalla neljä vaihtoehtoa. Vaihtoehdoista voisi tehdä selkeät mallipiirustukset, jotka esitettäisiin kunkin aidanpätkän kohdalla asuville, ja aita tehtäisiin heidän valintansa mukaiseksi. Näin aitoihin syntyisi automaattisesti kaivattua vaihtelua entiseen Pispalan rakentamisen tyyliin

Aitojen maanpäällisissä puuosissa tulisi lisäksi siirtyä lämpöpuun käyttöön nykyisen myrkyllisen painekyllästetyn puun sijasta. Kokemusten mukaan lämpöpuu kestää lähes painekyllästetyn tavoin paikoissa, jossa se ei ole suoraan maakosketuksessa. Ekologisen puolen lisäksi lämpöpuun käyttöä puoltaa ruskea väri, joka on huomattavasti miellyttävämpi ja perinteisempi aitaväri kuin kestopuun myrkynvihreä. Lisäksi tietysti aitaan rajoittuvan tontin haltijoille voitaisiin antaa oikeus maalata aitapätkänsä joillakin suositelluilla sävyillä.

Pispalassa 18.5.2001

Pispalan asukasyhdistys

psta:

Pasi Virtamo
puheenjohtaja
Kannaksenk. 2
33250 Tampere
p. 050-360 5710
s-posti: enpavi@tpu.fi

TAMPEREEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 60§ MUKAINEN PISPALAN ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI

Pirkanmaan maakuntamuseo sekä Tampereen kaupungin rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi ovat 9.11.2000 päättäneet aloittaa Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön rakennusinventoinnin. Allekirjoittaneet osoittavat tyytyväisyytensä kyseiseen päätökseen. Koemme sen rohkaisevana esimerkkinä kaupunkimme ilmapiirin muutoksesta kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttämiselle myötämielisempään suuntaan. Seuraavassa esittämäämme tukeutuen pyydämme ympäristölautakuntaa aloittamaan maankäyttö- ja rakennuslain (MKRL) 60§ mukaisen Pispalan asemakaavaan ajanmukaisuuden arvioinnin ja saattamisen muotoon, joka suojaa alueelle valtakunnallisella tasolla määriteltyjä arvoja ja käyttötavoitteita.

Pispalan kaupunginosassa voimassaolevan asemakaavan toteutuminen on johtanut väistämättömään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten, sekä maisemallisten arvojen katoamiseen. Kaavoituksen tavoitteet ovat rakennusperinnön vaalimisen osalta olennaisesti muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Pispalan asemakaava on vanhempi kuin rakennussuojelusäännöstön viimeinen suurempi uudistus, joka tapahtui 1985. Vuonna 1978 voimaan tulleen asemakaavan yleisselostuksessa esitetty kaavan tarkoitus on vuosien saatossa unohtunut. Asemakaava ei ole toteutunut seutukaavan henkisenä, se ei vastaa MKRL 118 § tavoitteita rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta, eikä noudata saman lain 54 § sisältövaatimusten kieltoja rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämisestä ja elinympäristön laadun heikentämisestä. Kaavaan on tehty lukuisia tontti- ja korttelikohtaisia muutoksia, jotka ovat entisestään vaikeuttaneet kaavallisen kokonaisuuden hallintaa.

Kaavaa täydentävässä rakennustarkastajanohjeessa on hyvää tarkoittavia neuvoja, joiden noudattaminen kaavan voimassaoloaikana olisi suojannut Pispalan arvoa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on kuitenkin tulkinnut laatimiaan ohjeita tavalla, joka on johtanut vanhan rakennuskannan katoamiseen ja alueelle soveltumattomaan uudisrakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MKRA) 67 ja 69 § mukaisten purkamisilmoitusten toimittamatta jättäminen rakennusvalvonnasta kunnanhallitukselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle, on johtanut tilanteeseen, jossa rakennusvalvonnan ulkopuolisilla instansseilla ei aina ole ollut edes mahdollisuutta ottaa kantaa Pispalassa tapahtuneeseen rakennetun ympäristön turmelemiseen. Rakennusvalvonta on todella paljon vartijana, koska MKRA 69§ mukaan on sen vastuulla ilmoittaa kaavoitustoimelle rakennuslupahakemuksesta, jonka hyväksymisen edellytyksenä on kaavan uudelleen arviointi. Toisin sanoen, rakennusvalvonta sisällään määrittelee kaavan ajanmukaisuuden arviointitarpeen. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on myös unohtanut oman ohjeistuksensa, jossa se on viimeksi 3.8.1993 päättänyt seuraavaa; "Ympäristölautakunta tulee kiinnittämään erityistä huomiota Pispalaan myönnettävien uudisrakennusten sopeutumiseen ympäristöönsä ja kaavaan liittyvien rakennustapaohjeiden noudattamiseen."

Pispalan kulttuuriympäristö muodostuu useasta osatekijästä; harju (sieltä ja sinne avautuvat maisemat, poikkeuksellinen kaavallinen rakenne, alueelle luonteinen katuverkko), rakennukset (rakennustapa, sijainti, massoittelu, mittakaava, käyttö), viherympäristö (ranta-alueet, kasvimaat, puistot) ja täydentävät rakenteet (pengerrykset, kivimuurit, aidat, portaat). Näiden muodostaman monitahoisen kokonaisuuden vaaliminen edellyttää vanhaa kaavaa vivahteikkaampia ja kehittyneempiä keinoja ja mahdollisuuksia niin rakennusvalvonnalle kuin rakentajille ja omistajille itselleen saada asianmukaista ohjausta ja tukea ympäristön vaalimisessa.

Pispalan asemakaavallinen suojelu kaupunginosakokonaisuutena (verrattuna pienempien osien suojeluun) mahdollistaa MKRL 5§ mukaisten alueiden käytön suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Vuorovaikutteisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin avulla voidaan saada aikaan uusi asemakaava, joka puoltaa Pispalan luonnon- ja maisema-arvojen säilymistä, rakennetun ympäristön kauneutta sekä erityisesti sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Pispalan kaltaisen valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn kulttuurihistoriallisen ympäristön ja sen arvojen säilymisestä yleisen edun mukaisesti on määrätty myös MKRL 178§:ssä.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain henki on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen omaa asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Toivomme että tämä osallistumismahdollisuus tehdään jopa lain tarkoittamaa laajemmaksi, niin että keskusteluyhteys pispalalaisten ja kaupungin virkahenkilöstön sekä kunnanvaltuutettujen välillä syntyy jo MKRA 1§ mukaista selvitystyötä ja erityisesti sen 5. momentin tarkoittamia kaavan vaikutuksista kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön laadittavia selvityksiä valmisteltaessa. Toivomme, että kaavan laatimiseen tarvittavien resurssien luomiseen paneudutaan jo nyt, hyvissä ajoin ennen varsinaisen kaavoitustyön alkua.

Ennen kaikkea toivomme ettei Pispalan kaupunginosan asemakaavallista suojelua kaupunginvaltuutettujen, -johdon ja virkakoneiston sisällä nähdä taakkana, vaan yhdennellätoista hetkenä tapahtuvana, yleisen edun vaatimana kulttuuritekona.

Tampereella 18.5.2001

Pispalan asukasyhdistys r.y

psta:

Pasi Virtamo
puheenjohtaja
Kannaksenk. 2
33250 Tampere
p. 050-360 5710
s-posti: enpavi@tpu.fi

TAMPEREEN KAUPUNGIN HALLITUKSELLE

 EHDOTUS PISPALASSA SIJAITSEVIEN TAMPEREEN KAUPUNGIN OMISTAMIEN TONTTIEN JA ASUINRAKENNUSTEN TULEVASTA KÄYTÖSTÄ

Ilmaisemme huolemme Pispalan kulttuurimaiseman tuhoutumisesta. Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä, joilla voimme - kaupunki kollektiivisena yhteisönä ja sen asukkaat osana sitä – esimerkin omaisesti myötävaikuttaa jäljellä olevan rakennuskannan säilymiseen;

Kaupungin Pispalassa omistamien rakennusten rakennushistoriallinen arvo tulee yhteistyössä kiinteistö- ja museotoimen sekä yhdistysten kanssa arvioida ja säilyttäviin korjaustoimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi. Kiinteistöjen laiminlyötyä kunnossapitoa ja siitä seuraavaa rakennusten rappeutumista ei voida hyväksyä järkevänä kiinteistönhoitona. Korjaaminen on suoritettava siten ettei se johda rakennusten historiallisen arvon katoamiseen.

Suotavinta ja myös kaupungin edun mukaista on asiallinen kiinteistönhoito ja rakennusten säilyttäminen vuokra-asuntoina. Mikäli kiinteistöjen myyntiin kuitenkin päädytään, tulee se tehdä korjausvelvoitteella. Mikäli tämä edellyttää kiinteistöjen myyntiä vuokraoikeustonteilla, tulee näin toimia. Tontinvuokran ei kuitenkaan tule olla epäsuhdassa kaupungin muiden asuinalueiden tontinvuokriin. Tämä tukee osaltaan Pispalan sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Vuokraoikeustontteja muodostettaessa tulee tontit lohkoa siten, että olemassa olevan rakennuskannan säilyminen on myös taloudellisesti perusteltua jo käytetyn rakennusoikeuden suhteen. Tonttikoon säätelyllä vaikutetaan myönteisesti Pispalalle luonteenomaisen massoittelun säilymiseen myös uudisrakentamisessa.  

Pispalassa 18.5.2001  

Pispalan asukasyhdistys ry.

psta:

Pasi Virtamo
puheenjohtaja
Kannaksenk. 2
33250 Tampere
p. 050-360 5710
s-posti: enpavi@tpu.fi