Elokuvahistoriaa Pispalassa

Klaani-elokuvan 40-vee juhlaillassa Niagarassa ollut ohjaaja Mika Kaurismäki sanoo Aamulehden haastattelussa (11.2.2024) että "Klaani oli minulle dokumentti Pispalasta".

Mika Kaurismäen ohjaamasta elokuvasta Klaani järjestettiin torstaina 8.2. elokuvateatteri Niagarassa juhlanäytäntö. "Tarina Sammakoitten suvusta" (1984) on Mika Kaurismäen tulkinta Tauno Kaukosen romaanista "Klaani" (1963).

Elokuva on kuvattu suurelta osin Pispalassa. Mika Kaurismäen haastattelusta käy ilmi, että hänellä oli kovin henkilökohtaiset syyt ohjata elokuva nimenomaan Pispalassa.

"Äitini on tamperelainen, ja isoisäni oli muun muassa Finlaysonilla töissä. Sukuani on ollut täällä sorvaajina ja hitsaajina.

Äiti kasvoi Tahmelassa ja kävin jo pienenä siellä. Kun luin kirjaa, heti ensimmäisiltä lehdiltä silmiini avautui kuva Pispalasta"

Paikallistuntemusta elokuvaan toi myös apulaisohjaaja Aki Kaurismäki, joka opiskeluaikoinaan asui Pispankadulla.

Elokuva tarjoaa rikoksia, romantiikka ja komeita maisemiakuvia. Tekijöiden päämaja, vanha puutalo Pispankadun varrella tunnettiin pitkään Klaani-talona.

Toinen tukikohta oli Pispalan Pulteri. Kun kameralaatikko putosi veneestä epäonnekkaasti Pyhäjärveen "objektiivejä jouduttiin kuivattelemaan ylimääräinen viikko, mutta se kului Pispalan Pulterissa. Filmi onneksi säästyi", muistelee Mika Kaurismäki.

Hän halusi tallentaa Pispalan sellaisena kuin hän sen omasta lapsuudestaan muisti.

Mika Kaurismäen haastattelu AL 11.2.2024 (tosin tilaajille) >> Pispalassa tehtiin elokuvahistoriaa

Klaani on hyvin säilynyt nelikymppinen

Myös Kulttuuritoimitus.fi oli läsnä juhlanäytännössä.

Elokuvan keski-ikäisyyden merkkipyykin kunniaksi toimittaja Päivi Vasara pyysi Mika Kaurismäkeä mielikuvittelemaan, mitä hän tekisi toisin, jos elokuva tehtäisiin nyt vuonna 2024.
"– Varmaan tekisin jotakin toisin, mutta 40 vuotta sitten tein sen niin kuin silloin uskoin, sanoo Mika Kaurismäki.

Yksi asia, mikä olisi toisin vuonna 2024 verrattuna neljänkymmenen vuoden takaiseen on se, että nyt nuoria näyttelijöitä on paljon.
Rooleihin löytäisi loistavia nuoria, koska heitä on tänä päivänä paljon. Klaanin roolitus ei nyt olisi tietenkään sama, koska moni on kuollut.

40 vuotta sitten ei ollut videoita eikä toimistoja, jotka olisivat välittäneet näyttelijöitä. Pyydettiin lähettämään valokuvia ja kirjeitä sekä käytiin katsomassa teatteriesityksiä. Esimerkiksi Minna Soisalo löytyi Mirjaksi valokuvan perusteella. Näyttelijöitä piti etsiä ja kysellä".

Lue koko juttu >> Kulttuuritoimitus.fi

Tarina Pispalasta

Viime syksynä ensi-iltansa (26.10) saanut Tauno Kaukosen romaaniin Klaani perustuva näytelmä Tampereen teatterissa nähtävissä ainakin maaliskuun alkupuolelle saakka.

Pispalassa pyörinyt Hannu Salama on joskus todennut, että ellei hänestä olisi tullut kirjailijaa, hänestä olisi voinut tulla pikkurikollinen. Tähän mahdolliseen, sodan jälkeiseen maailmaan sijoittuu Tauno Kaukosen Klaani - tarina Sammakoiden suvusta.

" Sammakon veljekset Samuli, Benjamin ja Leevi kamppailevat päihteiden ja pikkurikollisuuden maailmassa. Samulin pojalla Aleksanterilla on mahdollisuus murtautua ulos sukurasitteista ja yhteiskunnan marginaalista. Hän on älykäs ja herkkävaistoinen, hän on löytänyt tyttöystävän, hänestä olisi opiskelemaan ja pääsemään elämässään eteenpäin, mutta onko hänen kohtalonsa ennalta määrätty?" (Tampereen Teatterin Klaanin esittely)

Tutustu >> Tampereen Teatteri - Klaani-näytelmä

Klaanin momentum

Näytelmän teatterisovittajan ja ohjaajan Pasi Lampelan mielestä "Nyt taitaa olla Klaanin momentum"

Tauno Kaukosen Klaani-kirjalla "on suora yhteys nykypäivän eriarvoisuuden kasvuun. Siihen, miten kansa jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Nyt taitaa olla Klaanin momentum. Se on mahtava vastapaino kertakäyttökulttuurille. Harvoin nykykirjallisuudessa tapaa näin autenttista kuvausta. Nyt ihmisille myydään “satuja”, toteaa Lampela Aamulehden emeritatoimittajan Päivi Vasaran Kulttuuritoimitus.fi:n jutussa.

Jutusta ilmenee myös, että keväällä tulee neljäkymmentä vuotta Mika ja Aki Kaurismäen ohjaamasta Klaani- elokuvasta. Elokuva esitetään ensi keväänä Niagarassa. Tämä on Tauno Kaukosen pojan Petri Kaukosen ansiota.

Ravintolakonsertit

Petri Kaukonen on myös järjestänyt Klaani-elokuvan musiikista kaksi ravintolakonserttia, joihin hän on saanut mukaan Anssi Tikanmäen ja Päivi Portaankorvan, joka ei ole esiintynyt pitkään aikaan.

Elokuvan mieleen jääneen balladin “Aamuyöstä aistein avoimin…” sanoituksen on tehnyt Juice Leskinen ja säveltänyt Tikanmäki. Se on Spotifyssä soitetuin Tikanmäen sävellys.

Tauno Kaukosen romaanista Klaani on julkaistu vastikään kuudes, kovakantinen painos. Mielenkiiintoinen on myös tieto, että sen kansikuva on Martti Mykkäsen 1960-luvulla tekemä. Samainen Mykkänen teki kannen Tuntemattomaan sotilaaseen.

Päivi Vasaran juttu Klaanista >> Kulttuuritoimitus.fi

MENNEET

Pispalan ja Hyhkyn joulukalenterit

Pispalan korttelijoulukalenterin ensimmäinen ikkuna-asetelma avautuu joulukuun ensimmäisenä päivänä Pispalan kirjastolla ja viimeinen joulupäivänä 24.12 Pispalan kirkolla. Kaksikymmentäneljä hienoa, jouluista ikkuna-asetelmaa.

Niihin voi tutustua luukkujen avautumisen tahtiin tai useampi kohde kerralla.

Reittikartta, kohdetietoa ja valokuvia menneiden vuosien kohteilta joulukalenteri-ikkunat sivustolla >> Pispala-Tahmelan joulukalenteri-ikkunat

Hiirulaisten jouluikkuna

Kaupunkilehti Moron mukaan erään "tamperelaisen kerrostalon alaikkunassa on maitotölkeistä syntynyt taideteos – Sitä kannattaa mennä katsomaan pimeän aikaan" (Moro 7.12.2023)

Kyseessä on Hyhkyn Haapalinnassa asuvan Miia Vikstenin hiirulaisten joulumaailmasta tehty jouluikkuna. Teos on esillä Haapalinnatori 2:n ikkunassa loppiaiseen (6.1.2024) asti.

Ajatuksena on ilostuttaa ohikulkijoita,” sanoo Mia Viksten. ”Käytin maitotölkkejä. Mieheni rakensi pohjat, joiden päälle joulumaailma tuli. Tämä oli äärimmäisen kivaa puuhastelua ja minulle tulee kauhean hyvä mieli, kun huomaan katsojia joulumaailman edessä.”

Katso Moron juttu ja reittikartta >> Moro - Hiirulaisen joulumaailma

PISPALAN JOULUMYYJÄISET

Pispalan Joulumyyjäiset uutuutta hohtavalla Pispalan koululla 25. - 26.11. 2023.

Näyttää siltä että talviset kelit suosivat jouluun valmistautumisen varhaista aloittamista. Pispalan yhdistysten joulumyyjäisissä tarjottimella käsitöitä, kirjoja, herkkuja, kahvila ja elävää musiikkia. Pidot lauantaina klo 12 - 18 ja sunnuntaina klo 11 - 17.

Kulttuuriohjelmaa
La 25.11. Kirjaesittelyjä ja musiikkia
Klo 13.00. Anna Elina Isoaro: Kaksi tätiä nimeltä Veera
Klo 13.30. Meri ja Aleksi Korpela: Peloton Peltohiiri - Lumilabyrintti
Klo 14.30. VOX COR
Klo 16.00. Pispalan koulun 6A
Su 26.11. Elävää musiikkia
Klo 12.00. Hannele Juutinen Trio
Klo 13.30. Kielo Kärkkäinen
Klo 15.00. Pauli Hanhiniemi M.A.D.

Myyjien esittelyt ja vinkkejä löytöihin >> Pispalan Joulumyyjäiset 2023

RUNONKORJUUN SYKSY

Runonkorjuu on neljän runoilijavierailun, runotapahtuman, keskustelutilaisuuden ja kauhurunotyöpajan kokonaisuus.

Tapahtumasarja alkoi 24.8. Mirkka Rekolan runoutta ja elämää pohtivalla tilaisuudella Pispalan kirjastolla ja jatkui lauantaina 26.8. Hirvitalon Runopuutarha-tapahtumalla.

Siihen sisältyi työpajoja aikuisille ja lapsille, äänitaidetta, lavarunoutta ja runoesityksistä, kaikille avoin runouspiiri Runotila sekä illan päättävä avoin runolava.

Runokokonaisuus jatkuu aina lokakuulle asti. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia ja ikärajattomia.

Ohjelmisto ja esittelyt >> Runonsyksy 2023

Huvilan Wanhan ajan markkinat

Päivittyvä ohjelma ja myyjien esittelyt >> Huvilan Wanhan ajan markkinat

Pispala Folk 2023

Pispala Folk Tahmelan rannassa elokuun ensimmäinen sunnuntai 6.8.2023. Folk-klubit Vastavirrassa ja Pub Kujakollissa. Järjestää Pispalan musiikkiyhdistys ja Vastavirta yhteistyökumppaneineen.

EINO LEINON, SUVEN JA RUNON JÄLKEINEN PÄIVÄ

Rajaportilla perjantaina 7.7. Eino Leinon, suven ja runon jälkeinen päivä
-
jatkot Vastavirtassa klo 21 alkaen -

Ilmari Lyyma runoilee ja Hirvikoira Hirvonen soittaa mm. Eino Leinon lyriikkaa Rajaportin saunan terassilla noin klo 18 Leinon, suven ja runon kunniaksi.

Jatkobakkanaalit samoilla kattauksilla mutta rosoisemmalla otteella Terassi Pub yläkerrassa noin klo 21.

Rajaportilla Runon ja suven jälkeiseen päivään osallistuu myös myös Pispalan kirjastoyhdistys kirjojen myyntikattauksella.

Eino Leinon liputuspäivä on torstaina 6.7.

Leinon päivää on liputettu vuodesta 1992 alkaen, jolloin siitä tuli vakiintunut liputuspäivä. Kalenteriin päivä lisättiin vuonna 1998.

Eino Leinon syntymäpäivän liputtamista ehdotti tamperelainen näyttelijä ja lausuja Veikko Sinisalo vuonna 1991. Samalla ehdotettiin päivän lisänimeä “runon ja suven päivä”.

Tänä vuonna Eino Leinon syntymästä hänen liputuspäivänään on kulunut 145 vuotta.

>> Eino Leinon, suven ja runon jälkeinen päivä

Suomalaisen Saunan Päivä

Suomalaisen saunan päivä Rajaportilla lauantaina 10.6. klo 14-22.

Kesäistä, saunan ja vihdan tuoksuista juhlaa vietetään joka vuosi kesäkuun toisena lauantaina.

Rajaportin "lauteilla" tapahtuma alkaa perinteisellä saunarauhan julistuksella, jonka tänä kesänä julistaa "saunahullu" muusikko Pentti Oskari Kangas. Päivän mittaan tarjolla on hyvinvointihoitoja, pihakeittiö, telttasauna, vihdantekoa sekä monipuolinen kattaus hyvää musiikkia. Tapahtumiin johdattelee näyttelijä Pirkko Uitto.

Rajaportin alueelle on vapaa pääsy, erillinen saunamaksu.

Soul of Sauna-viikko 5. - 11.6.

Rajaportin Suomalaisen saunan päivä on osa Tampereen kaupungin järjestämää >> Soul of Sauna-tapahtumaviikkoa.

Maailman saunapääkaupungissa viikolla 23 heitetään löylyä siis oikein isosti ja samalla tutustutaan saunakulttuuriin monesta vinkkelistä mm. Rauhaniemen Saunatemppelissä, Saunahoitola Tasapainossa, Serlachiuksen Taidesaunassa ja Tahmelan huvilan Löylyt linnuille -saunassa.

Tahmelan huvilan Löylyt linnuille -sauna keskiviikkona 7.6. klo 17-21
-
Istahda lempeisiin Sotkan saunan löylyihin Tahmelan Huvilalla ja kuuntele – mikä lintu laulaa saunan pihapiirissä? -

Tahmelan huvilan sauna muuntuu Sotkan saunaksi, jossa perinnesaunottaja - ja intohimoinen lintuharrastaja - opastaa tunnistamaan äänessä olevia lintuja, ja ehkä kertoo lintujen roolista muinais(itämeren)suomalaisessa maailmankuvassa!

Tutustu >> Tahmelan huvila - Löylyt linnuille

Pispalan karnevaalit 2023

Pispalan karnevaalien 2023 (27.5) tapahtumakuvia ja videointia löytyy mm. järjestävän tahon >> Pispalan asukasyhdistyksen fb-sivuilta.

Pispalan 40. Karnevaalit lauantaina 27.5.2023 klo 11 - 02.

Pispalan XL-karnevaalit eli 40. kevätjuhla tarjoaa teatteria (La Strada), muotia (Pispala Clothing), tanssia (Tanssiteatteri MD), runoutta (Hirvitalon runolava), karnevaalikulkueen (Samba Roseira) ja tietysti musiikkia usean bändin ja artistin voimin.

Päätapahtumapaikkana Hirvitalo ja sen viereinen Karnevaalipuisto sekä Tahmelan Huvila (klo 11 - 19). Karnevaalien iltaklubit Vastavirrassa ja Pub Kujakollissa (klo 20 - 02).

PUISTOLAVA KLO 11-19

Kuva vuodelta 2022.

Tänä vuonna Karnevaalipuiston kattaus on kiintoisa. Tarjolla on nimittäin musiikin lisäksi teatteria, muotinäytös ja tanssia. Muutama poiminta.

La Strada 

Teatteri tuo tiivistetyn version esityksestä Hyvät, Rumat ja Hauskat. Huhtikuussa ensi-iltansa saanut musiikkimatka päivittää Jope Ruonansuun, Jaakko Tepon ja Veikko Lavin laulut näyttämölle.

La Strada on Suomen ensimmäinen ja vanhin ammattijohtoinen kehitysvammaisteatteri. Näyttelijä-koreografi Anu Panula perusti teatterin vuonna 2009.

Nykyisin teatteria vetää Panulan tytär Miina Joseppiina Kahiluoto yhdessä tunnetun käsikirjoittajan Jussi Tuomisen kanssa.  Hänet moni varmaan muistaa  Neil Hardwickin kanssa tehdyistä vedoista kuten Tankki täyteen ja Reinikainen. 

Tutustu >> La Strada

Pispala Clothing

Pispala Clothing on pispalalaisen Onni Ikosen helmikuussa 2021 perustama vaatemerkki, joka pyrkii yhdistämään taiteen ja muodin.

"Idean keskiössä on yhdistää kuvataide ja arkinen vaatemuoti ja sekä halu nostaa mielenkiintoisia taiteilijoita uudella tavalla esiin", kertoo Onni Ikonen Pispalainen-lehden haastattelussa vuonna 2022

Pispalalainen 2/2022

Vaatemallisto Kiasmaan. Tutustu >> Pispala Clothing

TAHMELAN HUVILA KLO 11 - 19

Huvilalla tapahtumat alkavat Harjun seurakunnan järjestämällä lasten tapahtumalla. Popup-kokit taikovat brasilialaisia herkkuja koko päivän. Puutarhassa Kati Hiltusen runoteoksen julkaisutilaisuus. 

Pispalan vanhat talot-hanke

Huvilalla on klo 14 alkaen kiintoisa keskustelutilaisuus uudesta hankkeesta. Suunnitteilla on näet kävelyreitti Vanhat talot-teeman ympärille. QR-kooditaulujen avulla mukaan lähtevät talot voisivat kertoa rakennuksiinsa liittyvää historiaa ja tarinoita.

Hanketta osittain pohjustaa karnevaalipäivänä klo 17 julkaistava "Pispala-Soriseva harju"- podcast. Lähetyksessä Heikki Salo ja Jouko Mäki-Lohiluoma jutustelevat teemasta millaista on asua vanhassa talossa.

Näistä hankkeista lisätietoa uusimmassa >> Pispalalainen-lehdessä 1/2023.

Samba Roseira

Värikäs sambakulkue kokoontuu ja lähtee Tahmelan huvilalta klo 17.30. Reitti huvilalta Hirvitalolle ja takaisin.

PISPALAN KARNEVAALIEN BAZAARI klo 11-18

Hirvitalon pihassa. Myyntipaikkoja varattavissa 26.5. klo 12 mennessä  osoitteessa hirvitalo.archive[at]gmail.com. Voi myös tulla paikalle oman pöydän tai viltin kanssa jos tilaa rittää! Pöytä paikka 10 e (vuokrattu/oma pöytä/viltti). Myyjiä pyydetään paikalle klo 10.30 mennessä.

© Asko Parkkonen