Eurovaalit 2019 - eduskuntavaalien Pispalatulos

Eurovaalit 26.5.2019. Ennakkoäänestys alkaa 15.5.

Europarlamentin vaaleissa voi äänestää ketä tahansa Suomessa ehdolla olevaa ehdokasta. Suomessa ehdokkaita 270, joista 28 ehdokkaalla kotipaikka Pirkanmaan alueella.

Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on ollut 751. Kullakin jäsenvaltiolla on voinut olla enintään 96, mutta vähintään kuusi jäsentä. Vuoden 2019 vaaleissa Suomi saa 13 tai 14 jäsentä.

Parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain. Vahvimmat ryhmittymät ovat olleet Euroopan Kansanpuolue (EPP) ja Euroopan sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D).

Muut ryhmittyvät ovat Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR),
Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä sekä Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä.

Vaatii jonkun verran ahkeruutta ottaa tolkkua mistä näissä ryhmittäytymisissä on kyse. Jokatapauksessa kukin suomalaispuolue meppinsä kautta kuuluu johonkin näistä ryhmistä.

Kaikkiaan eurovaaleissa on yli 400 miljoonaa äänioikeutettua. Viimeksi eurovaalit käytiin vuonna 2014. Silloin äänestysprosentti Suomessa oli 41. Slovakiassa esimerkiksi vain 13%. Keskimäärin noin 42% äänioikeutetuista kävi EUssa äänestämässä vuonna 2014.

Pispalasta europarlamentaarikona on toiminut Vihreiden Satu Hassi vuosina 2004-2014. Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava kymmeniä tuhansia ääniä. Viime eurovaaleissa Nils Torvalds pääsi läpi noin 29.000 äänellä mutta Sari Essayah jäi rannalle yli 61.000 äänellä.

Mutta kannattaa silti yrittää - ja äänestää.

Perustietoa eurovaaleista ja poliittisista ryhmittymistä selä tulokset
>> www.vaalit.fi/europarlamenttivaalit

Eduskuntavaalit Pispalassa - Pispan äänestysalue Tampereen aktiivisin

Vuoden 2019 eduskuntavaalipäivä 14.4. oli aurinkoinen. Demokratian ytimeen eli äänestyskoppiin saattoi askeltaa verkaisen rauhallisesti. Kuva Hyhkyn koulun äänestyspaikalta.

Maaliskuun alussa kysyttiin, voiko vasemmisto vielä mokata reilun valtakunnallisen gallupjohtonsa. Vastaus lienee kiistaton. Äärioikeistolainen ilmeetön vahanukke Halla-aho puhalsi lopulta punavihreät kevätkaunottaret Marinin ja Anderssonin hämmennyksiin.

Mutta Pispalanharjulle oikeistopuhuri ei yltänyt. Pispala pysyi tukevasti sinivihreänä. Ja naisnelikko Ikonen, Marin, Kontula ja Hassi äänikuningattarina.

Valtakunnallinen tasapäätulos kolmen suurimman SDP (17,7%), Persujen (17,5%) ja Kokoomuksen (17,0%) välillä ei siis vastaa pispalaista todellisuutta.

Pispan koulun äänestysalueella suosituimmaksi kohosi Vihreät niukasti ennen Kokoomusta. Naapurilähiössä Hyhkyssä Sosialidemokraatit nousi takaisin suurimmaksi. Santalahdessa paalupaikkaa pitää edelleen Kokoomus.

Pispan äänestysalue

Pispan koulun äänestysalue kattaa suunnilleen Tahmelan sekä YLä- ja Ala-Pispalan. Huomionarvoista on, että Pispalassa äänestettiin aktiivisimmin koko Tampereella. Äänestysaktiivisuus oli peräti 83.9%. Lähimmäksi ylsi Saukonpuisto (83.7%).

Nyky-Pispalan poliittinen värikartta vaihtui vuoden 2015 eduskuntavaaleista sinivihreästä vihersiniseksi. Vihreät lisäsi kannastustaan noin neljällä prosentilla 24.6%iin (20.7% vuonna 2015). Kokoomus jäi niukasti 24.1%. (27.8% vuonna 2015).

Vihersininen blokki keräsi alueen äänistä siis lähes puolet. Vasemmistoliitto pysyi 14,8%ssa ja Demarit jäi 12.9 %iin.

Pispalan äänirohmut olivat Anna-Kaisa Ilonen 141 (5,7%), Sanna Marin 134 (5,5%) sekä vuoden 2015 Pispan äänikunigatar Anna Kontula 131 (5,3%).

Seuraavina Vihreiden tasainen kolmikko Satu Hassi 96 (3,9%), Oras Tynkkynen 96 (3,9%) ja Matti Helimo 90 (3,7%).

Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Pispan äänestysalue

Hyhkyn äänestysalue

Osa nykyisestä Hyhkyn alueesta on aikoinaan luettu osaksi Pispalaa. Tämä on muistettava jos haluaa vertailla vaalituloksia historiallisesti. Esimerkiksi vuoden 1945 vaaleihin. Silloinhan "punainen Pispala" oli todella punainen kun SKDL ja SDP saivat äänistä noin 85-90%.

Hyhkyn alue pitää sisällään suunnilleen perinteisen Hyhkyn kylän (nykyisen Pispan Palvelukeskuksen alue), vanhan ala-Pispalan (uittotunnelin ja Nokian tien välinen alue) sekä uudemman Haapalinnan.

Hyhkyssä SDP kohosi jälleen suurimmaksi 20.2%lla. Vuoden 2015 vaaleissa oli tapahtunut eräänlainen vallankeikaus kun SDP menetti ensimmäistä kertaa nyky-Hyhkyn historiassa suurimman puoleen aseman Vihreille. Nyt SDP ajoi Vihreitten (18,2%) ohi paljolti Sanna Marinin suosion ansiosta. Takavuosina SDP:n ääniharavana oli ollut Hyhkyssä asunut pitkäaikainen kansanedustaja, toimittaja Saara Karhu.

Hyhkyn alueen äänirohmu on siis Sanna Marin 160 (7,8%). Seuraavina Anna-Kaisa Ikonen 91 (4,4%) ja Anna Kontula 88 (4,3%).

Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Hyhkyn äänestysalue

Santalahden äänestysalue

Santalahtikin on joskus luettu Pispalaan. Näsijärven ranta-alue on rajusti muuttunut maantäytön ja moottorien takia ja muuttuu edelleen uudisrakentamisen myötä.

Poliittinen värikartta on ollut vahvasti Kokoomuspainotteinen, niin nytkin. Kokoomus 25.8%. Lähimmäksi ylsivät Vihreät 18.1% ja SDP 17.3%.

Äänikuningattarena kuitenkin Sanna Marin 134 (7,2%). Anna-Kaisa Ikosen äänimäärä on 109 (5.8%)

Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Santalahden äänestysalue

Eurovaalit 25.5.2019. Ennakkoäänestys alkaa 15.5.

Eduskunta - ystäviä ja vihollisia

Pispalasta eduskuntaa tuli valituksi Vihreiden Satu Hassi. Toinen pitkäaikainen edustaja, kansantaiteilija Mikko Alatalo ei enään näissä vaaleissa asettunut ehdokkaaksi.

"Puolipispalalaisena" voinee pitää kansanedustajuutensa uusinutta Vasemmistoliiton Anna Kontulaa sillä hän vietti varhaisnuoruutensa Pispalassa.

Anna Kontulan tutkimus Eduskunta. Ystäviä ja Vihollisia (Into 2018) on tutustumisen arvoinen. Kyseessä on ihan oikea tutkimus, ei vaalipamfletti.

Kirjassa ensimmäistä kertaa valaistaan sisältä käsin Suomen julkisimman ja salaisimman työpaikkayhteisön kulttuuria - sen valtasuhteita, sääntöjä ja liittoutumia.

Tutkimuskirjallisuuteen, haastatteluihin ja Kontulan edustajatyökokemukseen perustuva tutkimus käy oppaaksi vaikkapa hallitusneuvottelujen tai televisoitujen täysistuntojen seuraamiseen.

Esimerkiksi eduskunnan hierarkia, ns.nokkimisjärjestys: sen näkee suoraan pelkästään vilkaisemalla täysistuntosalia. Paikkajaon leveyssuunta kuvastaa ryhmäjakoa ja syvyys puolestaan senioriteettia. Pisimpään edustajina olleet sijoittuvat eturiviin ja vastatulleet taakse.

"Näin kansanedustajan ura on konkreettista siirtymistä eteenpäin - joka vaaleissa tulee uusia ja poistuu vanhoja, joten valtakirjansa uudistaneet ovat ryhmänsä uudistumistahdista riippuen taas penkkiä tai kahta lähempänä tavoiteltua eturiviä... ja näkyvyyttä".

Katso koko maan ehdokkaat ja valitut >> Ylen vaalipalvelusta

Koko maan vaalitulos 2019

Pispalan karnevaalit 2019

Perinteinen kevään ja ilon juhla 17. -19.5. Päätapahtuma lauantaina 18.5. klo 11 - 04. Etkot perjantaina 17.5. Pub Kujakollin edustan juhlateltassa ja Vastavirta-klubilla. Jatkot sunnuntaina 19.5. Vastavirran Yläkerrassa klo 18 Burgereita ja Anarkiaa tapahtumassa.

Monenmoista tapahtuu kolmen päivän aikana. Esimerkiksi:

Lapsien ja vanhempien omaa karnevaalihulinaa Hirvitalon karnevaalipuistossa, Tahmelan huvilalla ja Kurpitsatalolla. Tahmelan huvilalta lähtevää karnevaalikulkuetta tänä vuonna tahdittaa Samba Roseiran rumpuryhmä ja tanssijat. 

Hirvitalon karnevaalipuistossa on Basaari ja karnevaalikeittiö sekä Pispalan kasvot - naamiotyöpaja. Karnevaalikahviloita löytyy useista eri paikoista.

Kahden päivän aikana Pispalan karnevaalien klubeilla, Hirvitalon puistolavalla ja Tahmelan liikekeskuksen parkkitansseissa esiintyy ainakin 26 orkesteria tai artistia.

Muunmuassa Pispalan uus-hipie, laulava kukkaispormestari Mikko Alatalo Hauliveljien kanssa. Alatalohan nimettiin Tampereen kukkaispormestarin virkaan jokin aika sitten.

Vastavirta-klubilla Pispalan karnevaalit esittää Kuolleitten karnevaalin, johon johdattaa raaka ja alkuperäinen rock. Orkestereina Haigh, Action Rock ja Pystyyn Kuolleet Hipit

Pispalan karnevaaleilla on myös rauhoittumisen tiloja, kuten jalkapalloilua Tahmelan kentällä ja Tahmelan Vesan 100vee tilaisuus karnevaalipuistossa, kulttuurikävely "Tukkiuiton ajan" maisemaan Pispalassa sekä opastetut johdatukset kadonneet rantahuvilat valokuvanäyttelyyn Tahmelan huvilalla.

Pispalan karnevaaleja kunnioittaa jälleen Likkojen Lenkki perinteisellä ja karnevalistisella ohikävelyllä.

Lasten karnevaalit 2019

Lasten ja vanhempien karnevaalien tapahtumapaikkoina Hirvitalon karnevaalipuisto (naamiotyöpaja), Tahmelan Huvila (taiteilua) ja Kurpitsatalo (sirkustelua).

Yhteinen karnevaalikulkue lähtee klo 12 Tahmelan huvilalta ja kulkee Hirvikatua pitkin tapahtumakeskukseen Karnevaalipuistoon ja sieltä takaisin noin klo 13 aikoihin. Kulkuetta tahdittaa tunnetun sambakoulun Samba Roseiran tanssijat ja rumpuryhmä. Kulkueen jälkeen karnevaalit jatkuvat tapahtumataloilla.

Hirvitalolla Pispalan kasvot - naamiopaja

Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykausi alkoi maaliskuussa. Toimintaa on myös Kansankeittön muodossa joka lauantai klo 17 alkaen.  

18.5.  Klo 12 - 17 Pispalan kasvot - naamiotyöpaja.

Pispalan karnevaalien tapahtuma. Hirvitalo kutsuu ikuistamaan omat, lapsen, tai kaverin kasvot. Paikalla ohjataan kipsinaamion tekemiseen itsenäisesti.

Vaihtoehtoisesti voit tarjota itsesi naamiomuotiksi noin 15 min kestävään rentouttavaan ja hauskaan kasvokäsittelyyn! Hirvitalo tarjoaa materiaalit ja työpaja on ilmainen.

Naamiot kootaan hetkeksi hirvitalon kuistinäyttelyyn ja voit noutaa ne muistoksi itselle näyttelyn loputtua.

Näyttely

4. - 26.5. Saara Mahbouba: Minor Adjustments
Näyttelyn tavoitteena on kiteyttää kuvin taiteilijan epämääräiset pelot ja fantasiat tulevasta maailmanlopusta.

Se on pyrkimys tunnustaa nykyisten olosuhteiden todellisuus ja epätodellisuus, sekä ymmärtää paremmin henkilökohtaisia syyllisyyden tunteita, omaa vastuuta ja ylivoimaista halua paeta johonkin turvapaikkaan, jota samanaikaisesti ei ole olemassa, ja joka on paikka, jossa jo olemme. Lue lisää >> täältä

Tulossa: 20.–26.5. Keskoset Luonnostelevan taiteen tapahtumaviikko!
Avajaiset lauantaina 25.5. klo 18 sekä Aktiivipallit II -teoksen paljastamistilaisuus. Mistä on kyse? Katso >> Keskoset

Hirvitalon Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykalenteri vuodelle 2019

Kujakollin karnevaalit - mukana mm. Ville Leinonen

Keikat pääsääntöisesti pe-la klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Toukokuu
05.05. Jamit klo 17
10.05. Prinssi Rohkea ja Erämaan ketut
17. - 18.5. Pispalan karnevaalit 2019
Pe 17.5. Kujakollin pihateltta
Klo 19.00. Hauli Bros feat. Mikko Alatalo
Klo 20.30. Hanhiniemi-Rauhala MAD
Sisätiloissa:
Klo 22.00. Maire Vale
La 18.5. Kujakollin pihateltta
Klo 19.00. Holmala
Klo 20.30. Ville Leinonen
Sisätiloissa:
Klo 22.00. Janne Laurila
Toukokuu:
24.05. Rain Diary
31.05. Tango-ilta
Lavalla tangotähti Johanna Debreczeni

Katso myös Kujakollin tulevat livevedot >> www.kujakolli.fi

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07
Lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Pispalan karnevaalit 17. - 18.5.2019

Pispalan karnevaalit 2019 ovat siis ainakin kaksipäiväiset ja alkavat musiikillisilla etkoilla perjantaina 17.5. Tapahtumapaikkana Kujakollin lisäksi Vastavirran molemmat kerrokset.

Kujakollin tapauksessa erikoista on se että ensimmäistä kertaa karnevaalien historiassa jo etkopäivänä Kujakollin edustan parkkialue on omistettu musiikille ja tanssille. Tilaan mahtuu anniskelupisteet, juhlalava ja Repan grilli.

Päätapahtuma lauantaina 18.5. Kyseessä on järjestysluvultaan 38. karnevaalit. Tapahtumat alkavat klo 11 Lasten karnevaaleilla.

Päivän mittaan tapahtuu useissa eri paikoissa, kuten Tahmelan huvilalla, Hirvitalolla ja Kurpitsatalolla sekä Tahmelan tekonurmella, jossa koetellaan perinteinen jalkapallo-ottelu Kujakollien ja Pulterrierin välillä jo klo 12-13. Ottelun voittaja kohtaa ensi vuonna Vastavirran futispurukan Vastapallon ja saa omakseen vuodeksi himoitun pulteripokaalin.

Kahden päivän aikana Pispalan karnevaalien klubeilla, Hirvitalon puistolavalla ja Kujakollin parkkitansseissa esiintyy ainakin 26 orkesteria tai artistia.

Lisäksi on tarjolla mm. Basaari Hirvitalolla ja karnevaalikeittiöitä eri paikoissa, kulttuurikävely Tukkiuiton aikaan ja Uittoyhdistyksen talolle, naamiotyöpajoja ja sirkusta, näyttelyitä, Tahmelan Vesa 100 vuotta tilaisuus sekä Karnevaalikulkue, jota tänä vuonnä säväyttää itse Samba Roseira!

Karnevaaliohjelma piakkoin ilmestyvässä Pispalalainen-lehdessä 1/2019.

Katso tapahtumatiedot >> Pispalan karnevaalit 2019

Mahdollista vain Pispalassa

Pub Kujakollin Oktuuperfestit 2018 pidettiin 5.-7.10. Festien päätöspäivän Oktojameissa koettiin jotain yllättävää, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kuvia Oktuuperista vuodelta 2017

Vuonna 2017 lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Tahmelan Huvila - karnevaalia, soppaa ja lasitaidetta

Tahmelan Huvilasta on muotoutumassa kulttuuritila, jota ylläpitävät useat toimijat. Päävuokraaja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun lisäksi  Pispalan kirjastoyhdistys, Mahdollisuuksien Tila, Suomen Varjoteatteriyhdistys, kuvittaja-graafikko Saara Vallineva, muusikko-aktiivi Janne Salo sekä Kulttuurikahvila Domingo.

Aukioloajat 1.4.2019 alkaen:
Ma - La klo 11 - 18 (kirjasto, näyttelyt, kahvio)
Sunnuntaisin klo 11 - 19 (taidebrunssi, kaksi kattausta, kahvio)
Arkipyhät kiinni

Sunnuntainen taidebrunssi
Domingo on sunnuntain ystäville tarkoitettu kahvila ja kulttuuritila. Sauna, musiikki, taide ja herkullinen brunssi >> Domingon varaukset.
Brunssikattaukset: klo 11 ja klo 13
Sauna: lämpiää klo 15-16.30 miehet ja naiset klo 16.30-18
(Ehtona: jos saadaan kymmenen varausta).
Kahvila: auki klo 15-19

Aamulehden Morossa 16.5.2019 juttua Tahmelan huvilan näkijöista ja tekijöistä. Kuvassa yrttikerääjä Nina Hietanen, joka tekee villiyrteistä omia juomasekoituksia. Kahvilassa ei näet kaupan limonadeja tarjota, vaan omia juomia esimerkiksi pihlajansilmujuomaa. Kahvilassa on aloitettu myös päivän soppa. Tarjolla on ollut mm. vuohenputki-purjo keittoa. Sopat loihtii ja herkkuleivonnaiset taikoo huvilan kokki Pirjo Arvo.

Saamme tietää myös että kesäkuussa on mm. elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, valokuvaaja Johanna Vuoksenmaan Järvet-näyttely!

Näyttelyt:
Jouni Kopsa - Mirva Vierikko: Lasitaidetta
Avajaiset 18.5.2019. Tutustu pispalalaisen Jouni Kopsan lasitaiteeseen ja konservointityöhön >> www.jounikopsa.com

Valokuvanäyttely: Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan - 19.5.2019.
Huom! Opastetut tutustumiset Pispalan karnevaalipäivänä 18.5. klo 15 alkaen.

Musaillat
Kerran kuukaudessa - keskiviikkoisin ja maanantaisin.
Keskiviikkona 22.5. klo 18.00 Hanna-Maria Lifländer.
Tunnelmallista indie-noiria Helsingistä.
Maanantaina 27.5. klo 18.00. Lauluyhtye Sulkava.
Timo Blues ja Minna Sihvonen ynnä vierailija.

Katso tarkemmin tapahtuma- ja tiedotussivustolta >> Tahmelan huvila

Tulevia tapahtumia

18.5. Pispalan 38. karnevaalit.
Tahmelan huvila on mukana perinteisessä kevän ja ilon juhlassa. Ovet ja kahvila ovat auki kello 11-18. Kahvilasta pientä suolaista ja makeaa sekä kehitysmaakaupan kahvia!

Karnevaalikulkue Samba Roseira lähtee Huvilalta kello 12 ja palaa takaisin n. kello 13.

Kello 13-14 Lasten Huvila, sirkustelua ja karnevaalikuvataiteilua kaikille lapsenmielisille. Ohjelmasta vastaa Mahdollisuuksien Tila.

Kello 15 eteenpäin opastetut kierrokset joustavasti historiallisista kuvista koottuun näyttelyyn Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan

Tahmelan Huvila

Tahmelan huvilan eteisestä avautuu huvilan kirjasto- ja galleriatila. Valokuvanäyttely Rantahuviloista esittelee kadonneita kesäkaunottaria, huviloita, joita varakkaat säätyläiset rakennuttivat Pyhäjärven rannan pohjoispuolelle 1850-luvun lopulta lähtien kesäpaikoikseen. Vastaavanlainen huvila-asutus syntyi myös Pyhäjärven eteläpuolelle Härmälään.

Avarassa ja valoisassa pääsalissa on esillä Ulla Pohjolan teoksia (12.5. asti). Ulkoterassilta avautuu näköala Unelmien puutarhaan ja Pyhäjärvelle.

Myös Tahmelan huvilan saunan ylälauteilta upeat näkymät Pyhäjärvelle. Saunominen on mahdollista esimerkiksi sunnuntaisin Taidebrunssin yhteydessä.

Tahmelan monitoimitalo vuokrattu Piirulle

Tahmelan monitoimitalo eli entinen Pispan huvila on sittenkin vuokrattu yhteisöllistä käyttöä tukevalle taholle. Taho on entisessä Uittoyhdistyksen talossa majaansa pitävä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on vuokrannut huvilan kolmeksi vuodeksi 1.2.2019 alkaen. 

Tahmelan huvilaan on suunnitteilla yhteisö-ja kulttuurikeskus, joka edistää rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä sekä muita kulttuuripalveluita niin tamperelaisille kuin alueella vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Palvelut tuotetaan yhteistyössä tamperelaisten yhdistysten/yritysten kanssa.

Huvilassa järjestetään näyttelytoimintaa mm. Pispalan historiaan liittyen. Ensimmäinen näyttely liittyy Tahmelan huvilan kiehtovaan historiaan.

Avajaisviikonloppua vietetään 29. - 31.3.2019!

Rakennuskulttuuriyhdistys Piiru tiedottaa:

Kutsumme tamperelaiset yhdistykset, yritykset kuin vapaaehtoisetkin ideoimaan ja tarjoamaan palveluita talossa. Kantavana periaatteena ovat kaikille avoimet tilaisuudet, lapsiystävällisyys, päihteettömyys sekä vanhan huvilan henkeen soveltuvuus.

Tilojen ollessa auki, myös kahviomme on auki. Keittiömme on käytettävissä myös pop up kahvio/ravintolatoimintaan. Suunnitteilla on mm. jokasunnuntainen brunssi.

Huvilan saunaa lämmitetään tilaussaunana.

Katso koko tiedote >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon pelastaminen

Tamperee kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018. Kirjalliset tarjoukset tuli toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa kiinnostui vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on siis vuokrannut huvilan sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen.

Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Yhteisöllinen käyttöehto

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä
Keskusteluihin ja kommentointeihin pääset >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon vuokraaminen

Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

A-Kilta joutui luopumaan tilasta kesällä 2018

Taloa hallinnut A-Kilta joutui luopumaan vuokraamastaan tilasta kesällä 2018. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus 12.6.2018

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tullee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Ekholmin mukaan vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjassa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchmanin 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi länteen on Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Tukkitien laulu - kulttuurikävely Pispalan karnevaaleilla

Uiton aika Pispalassa – teemavuoden tapahtumia.

Lauantaina 18.5. Kulttuurikävely uiton maisemiin Pispalassa ja päälle Erkinpäivän kahvit Rakennuskulttuurikeskus Piirussa

Uittopäällikkö Erkki Raution muistokävely. Lähtö klo 15.00 Ylä-Voiman kohdalta. Oppaana Mårten Sjöblom Moreeni ry:stä. Erkinpäivän kahvit klo 14.00 - 17.00 Piirulla eli ent. Uittoyhdistyksen talolla.

Tukkijätkät Pyhäjärven rannassa vuonna 1929. Kyseessä on punainen tukkitie, joka kulki nykyisten Pulkkasaarenkadun ja Saunasaarenkadun välistä Tahmelan rantaan. Rannan leikkipuiston itäreunassa on vielä nähtävissä jäänteitä rakennelman tukibetoneista.

Alkukeväästä, jäiden lähdettyä Näsijärvestä, alettiin Pispalassa odottaa tukkilauttojen ja tukkijätkien tuloa. Tosin matka Näsin latvavesiltä kesti. Tukkilautassa sattoi olla parhaimmillaan 40.000 tukkia. Kun varhain keväällä aloitettiin uittaminen, oltiin Pispalassa "siinä uusien perunoiden aikaan".

Tukkiteiden lauluksi sanottiin sitä meteliä ja kolinaa joita tukit pitivät ylittäessään Pispalanharjun maan ylisiä (tukkitiet) tai alisia (tukkitunnelit) tukkikouruja pitkin.

Uiton aikaa kesti Pispalassa noin sata vuotta (1860-1965). On oikeastaan merkillistä, miten vähän jälkiä uittohistoria on jättänyt Pispalatarinoihin ja kirjallisuuteen. Muistelmia toki, mutta ainakaan mitään vanhojen Suomifilmien kaltaista paikallista tukkilaisromantiikkaa on vaikeaa löytää. 

Uiton aika Piirussa

Piiru järjestää yhteistyössä Pispalan Moreenin kanssa lauantaina 27.4.2019 koko päivän tapahtuman tukinuiton historiasta ja sen vaikutuksesta Pispalanharjuun ja Pispalaan. Tapahtuma aloittaa Pispalan uittoon liittyvän teemavuoden ja on osa taidesuunnistusviikonloppua.

Klo 12.00 Opastettu kävely - Infotaulun paljastus
Tapahtuma avataan kävelemällä reitti Ylä-Voimalta uittotunnelin suulle, oppaana Pispalan Moreenin Mårten Sjöblom. Reitin päätepisteessä uittotunnelin suulla, Pyhäjärven puoleisessa päässä, paljastetaan uiton ajasta kertova infotaulu.

Klo 13.00 Uittoyhdistyksen talolla - Jätkäperinne ry
Avaussanat Leena Lusa, pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen hallituksen jäsen.

Uittoyhdistyksen talon, Piirun pihapiirissä nähdään tukinuittoon liittyviä esityksiä ja työnäytöksiä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n tukkijätkien esittäminä.

Tarjolla on myös perinteistä kämppäemännän valmistamaa ”tukkijätkän evästä” 5€ kannatushintaan

Näyttely ”Tukkitiet ja -tunnelit - Uiton aika Pispalassa”.
Piirussa pääsee viikonlopun aikana etukäteen tutustumaan toukokuussa avattavaan näyttelyyn. Näyttely koostuu valokuvista sekä aiheeseen liittyvästä muusta materiaalista, kuten työkaluista.

Lue lisää tukinuiton merkityksestä >> täältä

Tukkitien laulu

Punainen tukkitie läpi Pispalanharjun. Ilmakuva on noin vuodelta 1933-34. Harmaa tukkitie oli jo purettu (1932). Uomaa erottuu vielä Haulitornin kohdilta alas Pyhäjärveen. Punainen purettiin 1935. Ala-Pispalan puolella punainen tukkitie meni Pulkkasaaren kadun ja Saunasaarenkadun välistä. Alikulkukohta nykyisellä Tahmelan viertotiellä. Ylä-Pispalassa alikulku Pispalanvaltatiellä, nyk. Pispalan kirkon kohdilla.

Alla olevassa kuvassa ollaan yläpuolen kuvan vasemmassa laidassa Pispalan valtatiellä. Punaisen tukkitien laudoitusta koristivat mainokset. Kuvan katse Hyhkystä Pispalaan päin. Alla vertailukuva samasta paikasta nykyään. Kuvan oikealla erottuvan infotaulun kohdalla vielä tukkirakennelman jäänteitä.

Alla: Harmaan tukkien väritys oli - harmaa eli maalaamaton. Tukit kulki Porin rautatien ja Pispalan valtatien alitse. Konehuone nykyisen Ahjolan kohdalla. Rata oli Näsijärven puolella kettinkirata, Pyhäjärven puolella rullarata. Pispalan valtatiellä kulkevat saattoivat tuntea aikamoisen kuminan ja jytinän kun tukit kaksi rinnakkain kolisivat alas Pyhäjärveen. Kuva työväenmuseo Werstaan Pispala-pienoismallista (1930).

TahVe 100 vuotta tilaisuus karnevaaleilla

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskuussa 1919 Tahmelan työväenyhdistyksen voimisteluseurana.

Wesan liikuntaharrastukset alkoivat taitovoimisteluesityksillä vappuna 1919 Tahmelan työväentalo Torpalla ja lähes heti perään kesällä jäsenten välisinä kenttäkilpailuina 5-ottelussa ja talvella hiihdossa.

Vuosikymmenien aikana yleisseura Vesan lajivalikoimaan on kuulunut noin 19 eri urheilulajia. Pitkäikäisempänä jalkapalloilu (vuodesta 1922), menestyksekkäimpänä mäkihyppy ja yhdistetty (vuosina 1927-1978). Uusimmat lajit ovat salibandy (vuodesta 2015) ja futsal (vuodesta 2017).

Tahvella juhlavuosi

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskussa 1919. Perustava kokous pidettiin 9.3. Tahmelan työväentalolla. Läsnä oli kolmisenkymmentä innokasta liikunnanharrastajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Nokala.

TAHWE 1919

Seuran perustamispäätöksen jälkeen vuoden 1919 aikana pidettiin useita kokouksia, joita voi pitää myös perustavina. Päätettiin nimestä, keskusteltiin ja hyväksyttiin säännöt, valittiin voimistelupuvun malli ja värit sekä julistettiin kilpailu seuramerkistä.

Lisäksi seuran liikunta-ja kulttuuritoimintaa varten perustettiin urheilu-ja huvitoimikunnat sekä syksyllä naisvoimisteluosasto. Huhtikuussa Vesa liittyi tammikuussa 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon (TUL Tampereen piiri).

Wesan liikunta- ja urheilutoiminta alkoi taitosauvavoimistelujoukkueen esityksellä vappuna 1919 Tahmelan työväentalolla sekä voimistelu- ja urheiluharjoituksilla kahdesti viikossa. Elokuussa pidettiin ensimmäiset jäsenten väliset kilpailut yleisurheilun 5-ottelussa.

Alkukesästä Wesan Wilho Stenberg juoksi 3000 metrillä seuran ensimmäisen arvokisamitalin TUL:n Tampereen piirin ensimmäisissä kenttäurheilun mestaruuskisoissa.

Perustamisvuoden aikana Wesa ehti tehdä vielä esityksen Pirkkalan alueen seurojen yhteistyöstä. Seuraavana vuonna alkaneet seuraottelut  Pispalan Alun, Nokian Pyryn, Tahmelan Wesan ja Siuron Tuiskun välillä laajenivat lopulta 1950-luvulla parhaimmillaan neljäntoista seuran "Pirkkalan Olympialaisiksi".

Vuoden 1919 lopun perheiltamissa Tahmelan työväentalo Torpalla palkittiin seuran parhaat kirjapalkinnoilla. Voimisteluryhmä esiintyi sauvaliikkeillä. Lopuksi tanssia. Seurassa oli rekisteröityneitä jäseniä vuoden lopussa 64 (miehiä 42, naisia 22).

Ensimmäiset valokuvat
Pöytäkirjasta: "29.9.1920 päätettiin mennä valokuvaan 10.10.1920. Mallikuva lunastetaan yhteisesti ja asetetaan työväentalon seinälle". Voimistelupuvuksi oli maaliskuussa 1919 hyväksytty valkoinen urheilupaita, valkoiset pitkät housut, punainen vyö ja siinä valkoinen raita keskellä, mustat tossut ja paidan rintamuksessa seuran merkki.

TAHVE 2019

Juhlavuottaan Vesa on juhlistanut myös pelillisesti. Salibandyporukka voitti lohkonsa ja nousi Kolmoseen. Futsaljoukkue pelasi itsensä lohkokakkoseksi. Molemmat joukkueet pelasivat nelosdivarissa ja nousivat siis pykälää ylemmäksi Kolmosdivariin.

Kesäfutisporukka on aloittanut kautensa Vitosdivarissa kahdella tasapelillä ja tappiolla. Tappio tuli maineikkaalle futisseuralla Tampereen Palloilijoille (TaPa). 

TaPa on perustettu vuonna 1921. Seura on ensimmäinen Tampereella perustettu jalkapallon erikoisseura. TaPan mestaruussarjajoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Tahmelan Vesan kasvatit Matti Mäkelä, Risto Hannula ja Matti Katajisto.

Vesa pelasi kuitenkin viime kesänä hyvin ja nousi pykälää ylemmäksi. Odotuksia siis on tällekin kaudelle.

ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat 16. - 17.3.2019

Tahmelan Vesan harraste eli höntsytasolla vuoden koitos oli ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat maaliskuussa Koulukadun tekojäällä. Vesan höntsyporukka on ollut pari kertaa loppuottelussa, mutta onni ei ole ollut myötäinen. Joko nyt olisi Vesan vuoro!

Tahven ottelurupeama alkoi lauantaina 16.3. klo 10.00 pelillä Naistenpankkia vastaan! Välierät ja loppuottelu sunnuntaina 17.3. klo 15 alkaen.

Vesan ottelut alkusarjassa
La 16.3
klo 10:00 Tahmelan Vesa – Naistenpankki 1-1
klo 12:00 Securitas – Tahmelan Vesa 1-10
Su 17.3
klo 12:00 Amorin Angelot – Tahmelan Vesa 0-8
klo 14:00 Tahmelan Vesa – Jäämatic 11-0

Loppuottelu: Tahmelan Vesa - Atalan Ilves 0 - 1.
Vesa pelasi lopulta itsensä loppuotteluun. Vastaan tuli Atalan Ilves.  Alkusarjassa Vesa takoi kolmekymmentä maalia ja päästi kaksi. Asetelma loppuotteluun oli selvä. Vesa painaa päälle ja Ilves parkkeeraa ns. bussin maalinsa eteen. Näin kävi. Ja kuten usein, pelillisesti paremman joukkueen puskiessa hyvään puolustukseen, vastustaja pääsee pariin vastahykkäykseen ja toinen niistä johti maaliin aikamoisen maalinedustasähläyksen jälkeen. Atalan Ilveksen maailmanmestaruus oli pelitaktiikan voitto.

Reiska Höntsyn MM-kisojen joukkueet ja ottelut >> www.reiskahontsy.fi

Tahve kannattajineen ReiskaHöntsyissä 2015

Tahve ReiskaHöntsyissä 2019. Vaikka hopea ei ole häpeä niin mitali ei lämmittänyt. Enemmän oli otettavissa.

Tahven edustusjoukkueet

TAHVE SALIBANDY VOITTI LOHKONSA

Kausi nelosdivarissa alkoi lokakuun alussa 2018 ja päättyi maaliskuussa 2019 otteluun Nokian KrP IIsta vastaan Kauppi Sport Centerissa. Tahve pelaa sisä-Suomen lohkossa 15. Joukkueita on kymmenen.

Ottelut pelataan turnausmuotoisesti. Noin kerran kuukaudessa on kaksi peliä kerrallaan. Viimeinen kierros Kaupin Sport Centerissä D-Konetta ja Nokia KrP IItä vastaan.

Viimeinen kierros 23.3.
Tahve - DKone 7-5
Nokian KrPII - Tahve 16-4

Tahmelan Vesa siis voitti nelosdivarin lohkonsa vaikka viimeinen ottelu Nokiaa vastaan päättyikin tappioon. Tahve joutui pelaamaan molemmat ottelut vajaamiehityksellä. Lohkovoittoon riitti aamupäivän voitto DKoneesta. Nokiaa vastaan jalka alkoi jo painaa ja vastustaja pääsi juoksemaan rumat numerot.

Tahven tehokkain koko kaudella oli odotetusti Lassi Vänttinen vaikka hän pelasi vain vähän yli puolet otteluista. Vänä voitti myös koko lohkon pistepörssin. Muita tehomiehiä olivat Matti Toivio ja Veli Matti Koivunen.

Tahven ottelut ja pelaajakohtaiset tilastot >> Tahve salibandy

Salibandy IVD lohko 15: Lopullinen sarjatilanne ja lohkon 10 parasta pistemiestä.

TAHVE FUTSALPORUKKA NOUSI KOLMOSDIVARIIN

Sarjakausi nelosessa alkoi 2.11.2018 Kauppi Sport Centerissä ja päättyi 10.3.2019 Kauppi Sport Centeriin.

Tilanne 19.2: Tahve on jatkanut hyvällä otteella viime kautta, jolloin se voitti vitosdivarin lohkonsa selkeästi. Tahve on lohkossaan kakkosena ja kiinni nousupaikasta.

Lohkoa johtaa Pipo-79 eli Pispalan Pojat. Se voitti 27.1. Tahvea vastaan pelatun tiukan kärkiottelun lukemin 8 - 6. Vielä 7 minuuttia ennen pelin loppua tilanne oli tasan 6-6. Pipo ratkaisi pelin kolmessa minuutissa Markus Multalan kahdella maalilla.

Lohkon pistepörssiä (maalit ja syötöt) johtaa kuitenkin Vesan Matti Rajaniemi. Vehu/2 Jukka Törmänen on toisena. Herrat kohtaavat toisensa kärkiottelussa lauantaina 23.2. klo 18.30 Kauppi Sport Centerissa kun nousuviivan molemmin puolin olevat Tahve ja VeHu/2 ratkovat lohkon kakkossijan.

23.2. Tahve - VeHu/2 Kauppi Sport Center 9 - 3.
Tärkeä peli päättyi Tahven 9 - 3 voittoon. Puoliajalla tilanne oli jo 4-0. Voitollaan Tahve varmisti lohkon kakkostilan ja nousun kolmosdivariin!

Niinpä kauden viimeisessä pelissä 10.3. Ylöjärven Ilvestä vastaan ei ollut enään panosta. Tahve hävisikin selkein 1-8 numeroin Kauppi Sport Centerissä pelatun ottelun.

Juhlavuotensa kunniaksi Tahmelan Vesan futsalporukka pelasi itsensä sarjatasoa ylemmäksi Kolmosdivariin. Lohkon pistepörssin voitti Tahven Matti Rajaniemi. Myös Juho Halinen pelasi tehokauden olemalla pistepörssin kuudes.

Tahven ottelut ja pelaajatilastot >> Tahve futsal

Lopullinen sarjataulukko Futsalkaudella 2018-2019

TAHVE SUOMEN CUPISSA

Salibandyn Suomen cupissa Tahve ylsi neljännelle kierrokselle saakka. Vastaan asettui kova joukkue, vastaavan aluetason kilpailun viime vuonna voittanut Jyväskylän Happeen kakkosjoukkue Steamers. Peli pelattiin 7.10.2018 Tampereen Tenniskeskuksen salibandykentällä.

Happee Steamers voitti lopulta 10-7. Mutta ei helpolla. Yhtä hyvin voittaja olisi voinut olla Tahve, mutta onni ei ollut myötäinen. Maalipaikkoja oli. Tahve oli puolitoista erää jopa pelillisesti parempi.

Tasosta kertoo se, että Happee Steamers voitti lopulta koko Läntisen Suomen  alueen mestaruuden. Loppuottelussa kaatui forssalainen FoSu lukemin 15-9. Suomen cupin lopputurnaus pelattiin 16.2.2019.

Kuvat Tahve - Happee Steamers

Tahmelan Vesalta kesti lähes puolitoista erää ehtiä mukaan kakkosdivaritason pelitempoon. Toiseen erään Tahve tiivisti joukkuetta ja liike terävöityi. Tehojakso alkoi toisen erän 26 minuutilla tilanteessa 1-6. Tahve iski neljä maalia seitsemässä minuutissa ja peli olikin yhtäkkiä 5-6. Lassi Vänttinen teki kaksi ja syötti kaksi.

Kolmanteen erään lähdettiin tilanteessa 6-7. Heti erän alussa kakkoskentän Markus Lehtivuori taiteili Henri Mäenpään syötöstä tasoituksen 7-7. Eetu Hakkarainen juhlii.

Tahve hallitsi kolmannen erän ensimmäistä kymmenminuuttista selvästi mutta onni ei ollut myötäinen lukuisista paikoista huolimattta. Ylärimaa lähemmäksi pallo ei suostunut menemään.

Kesken Tahvemyllytyksen Happee pääsi maalin johtoon Tahvemaalivahdin pienoisella avustuksella ja heti perään Tahven Matti Toiviolle puhallettin jäähy estämisestä. Peli ratkesi ylivoimamaaliin.

Tahve oli kenties pelillisesti parempi, mutta Happee Steamers puolusti ja peitti laukaukset ja oli maaalipaikoissaan tehokkaampi.

Pispalan kirjastolla kirjamyyntipiste Karnevaalipuistossa

Tapahtumia

Lauantaina 18.5. Myynti- ja infopiste Pispalan karnevaaleilla.
Pispalan 38. karnevaalien keskuspaikka on Hirvitalon pihan Basaari ja karnevaalikeittiö sekä vieressä oleva puistotori tai karnevaalipuisto, jonka lavalla kuulllaan puheita ja musiikkia. Kirjaston kirjamyynti-ja infopiste on tällä alueella.

Tulevat tapahtumat Pispalan kirjaston >> verkkosivuilta

Nainen sodan varjossa - lukupiiri

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii FM Marita Peltoniemi. Vuoden ensimmäinen kokoontuminen 10.1. klo 18.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista. Vuoden 2018 aikana käsittelyssä ovat olleet mm. Anu Kaipaisen Arkkienkeli Oulussa, Heidi Köngäs Sandra ja Anneli Kanton Veriruusut sekä Eeva Kilven Talvisota.

Menneet tapahtumat 2019

Lauantaina 11.5 klo 16 Musaklubi 4
Juhani Kuisti ja Pahanilmanlinnut

Torstaina 9.5. klo 18 Ilmastonmuutos Nyt!
Keskustelusarjassa vuorossa kasvatustieteiden tohtori Jani Pulkki Tampereen yliopistosta.

Millaisiin asioihin kasvatuksessa pitäisi kiinnittää huomioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kysyy Jani Pulkki ja vastaa: "Toiveenani on pyrkiä laajentamaan akateemisen maailman ja läntisen modernisaation varsin ahdasta maailmankuvaa tuomalla mukaan näkökulmia mm. hengentieteestä ja alkuperäiskansojen viisaudesta".

25.4. Lukupiiri klo 18
Luennassa Pauliina Rauhalan Taivaslaulu.

16.4. Eämäni kirjat.
Vieraana näytelmäkirjailija Sirkku Peltola. Tiistaina alkaa tapahtumasarja, jonka teemana on elämäni kirjat. Ensimmäisenä vieraana on palkittu ja kehuttu kirjoittaja ja teatteriohjaaja Sirkku Peltola, joka kertoo kirjallisista vaikutteista ja esittelee teokset, jotka ovat olleet hänelle merkityksellisiä.

20.3. Keskiviikkona klo 18 Ilmastonmuutos Nyt!
Keskustelusarjassa vuorossa filosofi Lauri Lahikainen.

Arjen hiilijalanjälki muodostuu pääosin asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Millaista on ilmastoystävällinen arki? Riittääkö hiilijalanjäljen pienentämiseen vastuullinen kuluttaminen vai vaatiiko ilmastomuutoksen tehokas hillintä järeämpiä, aktivistisia toimia?

Tampereen Yliopiston tutkija Lahikainen tarkastelee erilaisia tapoja lähestyä ilmastovastuuta yksilöiden näkökulmasta.

Lapsen kasvu ja kehitys -keskustelutilaisuus

Keskiviikkona 13.3. klo 18-19
Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.
Kasvatustieteiden maisteri, opettaja Matti Helimo.

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Tahmelassa asuva Matti Helimo tähtää sivistyksen kunniapalautukseen. "Kasvatus, koulutus, liikunta, kulttuuri ovat eväät hyvään elämään. Ne kuuluvat kaikille, kuten puhdas vesi ja luonto". Tästä on vaikea olla eri mieltä. Miksi kuitenkin asian puolesta pitää tapella? Milloin sivistys on lakannut olemasta tavoiteltava asia? Mitä oikein on tapahtumassa.

Kasvatus- ja koulutyön ammattilaisten pohdinta on vielä kuunneltavissa ja katsottavissa osoitteessa >> Matti Helimo Poliitikko

Ilmastonmuutos Nyt!

Tiistaina 5.3. klo 18 ympäristöfilosofi Ville Lähde
BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertaa YK:n ilmastopaneelin tuloksia ja arvioi sitä, miten ilmastopolitiikan asetelmat ovat mullistuneet.

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, jossa rakennetaan yhteiskunnan kokonaiskuvaa erityisesti materiaalisten reunaehtojen näkökulmasta. Tälläisiä ehtoja tai perustoja ovat energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuurit ja käytännöt. Lue lisää >> BIOS tutkimuskeskus

Ville Lähde on tutkija ja tietokirjailija, joka on väitellyt Jean-Jacques Rousseaun filosofiasta ja sanan ”luonto” moninaisista merkityksistä. Hän on julkaissut yli 200 kirjoitusta vuodesta 1996 lähtien eri foorumeilla. Tutustumisen Lähteen tuotantoon voi aloittaa vaikkapa teoksista Niukkuuden maailmassa (2013) ja Paljon liikkuuvia osia (2015). Lisätietoa ja nettiaineistoa >> www.villelahde.fi

Keskustelutilaisuus aloittaa Pispalan kirjaston ilmastonmuutosta käsittelevien tapahtumien sarjan!

Lauantaina 2.3. Musaklubilla klo 16.00 QOSQI.
Mystisen kirjainyhdistelmän takaa löytyy muusikko, kuvataiteilija Teemu Raudaskoski. Hän tekee musiikkia koneilla, akustisilla soittimilla ja äänimaisemilla. Keitos on orgaanista teknoa, sulatettua ravea ja sähkössä kärähtänyttä folkkia. Tsekkaa >> täältä

21.2. Lukupiiri klo 18. Käsittelyssä Katja Ketun romaani Kätilö.
Moni ei ehkä tiedä, että Katja Kettu kirjoitti esikoisromaaniaan Surujenkerääjä (2005) asuessaan Pispalassa, Pispalanharjulla. Katja oli juuri valmistunut animaattoriksi Priit Pärmin oppilaana Turun Taideakatemiasta. Oppilastyöt esitettiin Pispalan karnevaalien erikoisnäytäntönä Pispalan kirjastotalolla.
Kätilö (2011) käsittelee Lapin sotaa päähenkilön ammatin kautta. Ketun kirjallista tyyliä on kuvattu groteskiksi, rujoksi.

16.2. Musaklubi klo 16. Lauluyhtye Sulkava.

Huom! Torstaina 14.2. Vastavirran Yläkerrassa omatoimirunoilijoiden ilta. Musiikki Pupurutsa ja Hirvikoira Hirvonen.
Kyseessä on kirjaston toimintaa tukeva ilta. Pengo runot laatikostasi ja tule! Runo on vapaa klo 20 alkaen. Musiikki noin klo 21.30.

Tiistaina 15.1. klo 18. Esittelyssä Seppo Tammilehto ja kirja Poutapilven poika. Haastattelijana toimittaja Tero Flinck.

Seppo Tammilehdon muusikkoura alkoi 15 vuotiaana Ähtärissä rumpaliopinnoilla yhdessa serkkupoika, kitaristi Pekka Tammilehdon (Topi Sorsakoski) kanssa. Rokkiura aukeni melkein heti Alvari Tuohitorvessa ja myöhemmin Rale Koiviston Matthews-yhtyessä. Muutto Tampereelle 70-luvun puolessä välissä vei miehen Manserokin alkuvuosien pyörteisiin.

Sittemmin mukaan tuli musiikkikauppabusiness useiksi vuosiksi ja samalla muusikkouden laajeneminen laulaja ja lauluntekijä puolelle. Mies on tehnyt yli 5000-keikkaa ja 9-soolo-albumia, sekä maamme muille artisteille runsaasti hittejä. Levytettyjä Tammilehdon sävellyksiä/sanoituksia on yli 400.

Poutapilven poika on kertomus Seppo Tammilehdon monipuolisesta urasta. Kirja on täynnä hauskoja tarinoita, mutta myös pysähdyttäviä muistoja vuosien varrelta.

Menneet tapahtumat 2018

Musiikillinen Puurojuhla keskiviikkona 19.12.2018 klo 17 alkaen.
Musiikista vastaa laulaja ja lauluntekijä, pesäpallomies, kaupunginvaltuutettu Matti Helimo ystävineen. Tarjolla herkkää musisointia, jouluklassikoita ja omaa tuotantoa kokoonpanolla, johon kuuluu kitara, piano, sello ja viulu!

Tukikeikka Vastavirta-klubilla torstaina 20.12.2018 klo 21
Lavalla Ville Leinonen, MaHa, Väärät Kengät. Ilmainen pääsy! Myynnissä kirjoja!

Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat

22.11.2018 klo 18 haastattelu- ja keskustelutilaisuus muusikko, näyttelijä, kokki Pablo Sepän kirjasta "Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat". Haastattelijoina Pispalan pojat Vesa Majanen ja Heikki Salo.

Pekka Pablo Seppä asuu Tahmelan Ansiokalliolla. Lähes naapurit Pispalanharjulta toimittivat muistelmat. Aamulehden emiritustoimittaja Vesa Majanen kirjoitti ja Heikki Salon kustantamo Sateen ääni kustansi.

Pablo on torvimiehiä ja humoristi. "Jos olisin haitaristi, minulla olisi kivitalo, mutta torvimiehenä ajan kuplalla". Tahmelassa Pablon liikkeet nimitttäin tunnistaa vaaleansinisestä volkkarista.

Entinen seinähullu viittaa tietysti legendaariseen Pentti Oskari Kankaan orkesteriin Seitsemän seinähullua veljestä. Aikoinaan supersuositusta ja vieläkin harvakseltaan esiintyvästä porukasta Pablo toteaa että "vanhoina aikoina 1970- ja 1980-luvuilla me ei juuri osattu soittaa, mutta keikkaa oli hirveästi. Nyt nämä nuoret osaavat soittaa, mutta ei ole keikkaa"

Kokkihommiin Pablo joutui muun muassa Ransu Karvakuonon kanssa. Ransun isä, aikoinaan myöskin Tahmelassa asunut Pertti Nättilä keksi, että taitava kokki Pablo voisi tehdä Ransu kanssa ruokaa. Tämä toi paljon keikkoja ympäri maata ja ne kaikki kuvattiin TV2:lle.

Lisää mm. Päivi Vasara "Huumori toi leivän pöytään" (AL 28.6.2018).

Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Tiistaina 13.11. oli keskustelutilaisuus Mikko Piispan kirjasta "Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta" (Teos)

Aikoinaan Pispalassakin asunut sosiologi Mikko Piispa käsittelee alkusyksystä ilmestyneessä tietokirjassaan  1980-luvulla syntynyttä Y-sukupolvea. Hän lähestyy aihettaan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Haastattelijana tutkija Tapio Kuure.

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09.2018 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

© Asko Parkkonen