Pispalan kirjaston huhtikuussa Runotyöpaja sekä kirjastoyhdistyksen vuosikokous

21.4. klo 15 - 18. Lyriikkalauantaissa Runotyöpaja
Tarjolla vallaton runomaraton eli yli 42 minuuttia runoharjoituksia sekä klo 17 anarkistirunoilija Tapsan tekstejä.
23.4. klo 18. Pispalan kirjastoyhdistyksen vuosikokous
Yhdistyksen hallitus toivoo mahdollisimman monen tulevan huolehtimaan siitä, että hyvä meininki ja monipuoliset tilaisuudet jatkuvat, perinteistä kirjastotoimintaa unohtamatta! Vuosikokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus toimikaudelle 2018-19 sekä käsitellään muut sääntömääräiset vuosikokousasiat.
25.4 klo 21–2.00 Vastavirran Terassi Pub Yläkerrassa Pispalan kirjaston tukikeikka
Kirjaston toimintaa tukemassa Janne Tapio, Sakari Preuss ja Jani Matti Juhani. Lisäksi Bingo klo 21.30 sekä kirjamyyntiä.

Lauantaikerho toukokuussa:
5.5. Viheltämisen historia
Johdattelijana hammaslääkäri ja vihellystaiteilija Mikko Supponen
12.5. Pelipäivä
Vanhan Nitendon peluutta. Ohjaajana pelaamisen maisteri Pasi Kongas

Pispala 1918 keskustelusarjassa maanantaina 9.4. pidettiin kaiketi viimeinen osa luentosarjassa, jossa aiheena oli Suomen sisällissota

Moskovan yliopiston kasvatti ja Lenin museon entinen johtaja Aimo Minkkinen käsitteli Suomen 1918 sisällissotaa osana I maailmansotaa.

Sarja alkoi joulukuussa 2017 tunnetun historioitsija Teemu Keskisarjan avauksella Pispala 1918. Tämän vuoden puolella puhumassa ovat käyneet Heikki Salo ja Sirkku Peltola aiheenaan Tampereen Työväen Teatterin musikaali Tytöt 1918 sekä ohjaaja Jotarkka Pennanen, joka esitteli tekemäänsä kirjaa isoisästään, näyttelijä Aarne Orjatsalosta.

Tietoa tulevista tapahtumista Pispalan kirjaston verkkosivuilla >> Pispalan kirjasto

Teemu Keskisarja - Pispala 1918
Pispalan kirjaston täpötäysi tupa sai kuulla punnittua mutta lennokasta puhetta sisällissodasta. Keskisarjalle Mannerheim ei ole pyhitetty sankari vaan mies (hulttio), jolle kävi hyvä säkä. Tampereen tapahtumat tarjosivat hänelle mahdollisuuden nousta tuntemattomuudesta kuuluisuuteen, parempaan elämään. Juuri tämä on yhteistä Mannerheimille ja punapäällikkö Aatto Koivuselle. Keskisarja toivoikin että myös punaiset oppisivat puhumaan sisällissodasta vapaussotana.

Pispalan kirjastoyhdistyksen uuden toimitilan viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Pispalan kirjasto Pispalanvaltien varrella

Kirjastoyhdistyksen toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän 2017 aikana.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.

Hirvitalon työpajat 2018

Pispalan Hirvitalolla näyttelytoiminnan lisäksi järjestetään tänä vuonna maksuttomia taide- ja omavaraisuustyöpajoja.

Työpajoissa hankitaan lisää käytännönläheisiä taitoja ja uutta luovia ratkaisuja kestävään kaupunkilaisuuteen ja omaehtoisen taiteen tekemiseen. Aiheita lähestytään yhdessä touhuten ja vertaisoppien. Oppimisen ohessa on mahdollista nauttia myös vegaaninen ateria.

Tulevia työpajoja ja lukupiirejä voi myös ehdottaa.

Tarkemmat tiedot päivittyvät Hirvitalon sivuilla sekä facebookiin
>> Hirvitalon verkkossivut
>> Hirvitalo facebookissa

Hirvitalon Työpajakalenteri 2018:

22.4. klo 12-17
Kompostoinnin kevätherätys. 
14.-15.5. klo 14-19
Naamiotyöpaja Pispalan Karnevaaleille. Karnevaalit 19.5.
Touko-kesäkuussa
Kaupunkimehiläispäivä ja pesävierailu (aika tarkentuu sivuilla)
27.5. klo 12
Villivihannesten tunnistusretki Tahmelassa.
28.5-29.5 klo 14:30-19:30
Kokeellinen kuoro, Mahdollisuuksien tilalla.
9.6. klo 12 alkaen
Polkupyöräpaja.
1.7. klo 12-17
Mosaiikkityöpaja
17.-19.8. klo 12 alkaen
Saviuunityöpaja.
5.8. klo 11-17 Sienitunnistus I 
2.9. klo 11-17 Sienitunnistus II  
7.10. klo 11-17 Sienitunnistus III 

Pub Kujakollissa huhtikuussa bluesia ja Musaa Mäeltä

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Huhtikuu
14.4. J. Jyrkänkoski Blues Band
20.4. Musaa Mäeltä-klubi klo 20:00
21.4. Roine Blues Band
28.4. Kapitaatio

Muista myös tietovisat. Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Kollin talvitapahtuma After Ski juhlittiin helmikuusssa kasarityylillä. Mukana nytkin Mikko Alatalo ja Jammi Humalamäki. Kuvassa Mikko ja Jammi AfterSkissä vuonna 2015

Pub Kujakolli 25 vuotta

Pub Kujakolli sai anniskeluoikeudet neljännesvuosisata sitten 2.11.1992. Alussa B-oikeuksin, vuonna 2007 Kolli kohosi A-luokkaan. Syystäkin oli aihetta juhlaan!

Juhlissa perjantaina 3.11.2017 esitettiin vanhojen kolliveteraanien iloksi ja uusien äimisteltäväksi videotallenne vuoden 1997 Pispalan karnevaaleilta. Silloin karnevaalien musiikillinen päätapahtuma oli Pispankadulla. 20-vuotta nuorempina videolla nähtiin muun muassa Hauliveljet, Heikki Salo, Dave Lindholm, Marjo Minkkinen ja Orastavat Seitikit sekä paikallisesti maineikas Rubliners-orkesteri Pub Kujakollin sisätiloissa.

1990-luvulla Pubia veti Pirkko Salosaari miehensä Joken kanssa. Juhlassa esitetty ainutlaatuinen videotallenne oli aikoinaan Pirkon tilaama ja esitettiin nyt ensimmäisen kerran julkisesti.

2000-luvun alkupuolella pubiemäntänä ja isäntänä toimivat Tuula ja Puro. Uusin vaihe alkoi vuonna 2007. Pubia lajennettiin, saatiin A-oikeudet ja savuttomuus. Omistajapohja laajeni alkujaan kahdeksaan henkilöön, joista kenellekään pubivetäminen ei ole varsinainen ammatti ja elinkeino. Käytännön hommista huolehtii palkattu henkilökunta.

Kujakollin vaiheet näkyy myös Kollilogossa, joka nykyään virnuilee entistä tanakammin.

Kujakolli Tahmelan Liikekeskukseen

Vuonna 1984 Pispalalainen-lehti kysyi millaisia liikkeitä Tahmelaan? Huolta nimittäin herätti pitkin vuotta vakuuttanut huhu suunnitteilla olevasta supermaketista, mannermaisesta halpahallista. Miten käy muille Pispalan lähikaupoille?

1980-luvun puolivälin jälkeen Tahmelan Liikekeskus valmistui. Pääurakoitsijana toimi Ahti OY. Ensimmäisenä tiloihin muutti Tahmelanmutkassa sijainnut K-Mutka (Tahmelan Valinta). Alkujaan paikassa oli toiminut vuodesta 1962 lähtien Pirisen kauppa. "Palvelumahdollisuudet paranevat ratkaisevasti. Uusia tuotevalikoimia tarjoavat kala-ja juustotiskit sekä laajennetut pakastetilat. Uutta tulee olemaan myös videokasettivuokraus", toteaa kauppias Rauno Poikolainen Pispalalainen-lehdessä.

Näin Tahmelakin alkoi hiljalleen modernisoitua. Etenkin kun hieman myöhemmin tiloihin ilmaantui selkeää ysärimuotia esittelevä kampaamo Kaunotar ja Kulkuri ja niin, tietysti Pub Kujakolli.

Mainosleikkeet Pispalalainen-lehtien numeroista vuosilta 1988 - 1994.

Kyläraitilta Liikekeskukseen

Tahmelan keskustaa 1960-luvun alussa. Nykyisen Tahmelan Liikekeskuksen paikalla oli tilaa yllin kyllin, kulmauksessa oli Lyytin (Lydia Pyöriä) kioski. Lähinnä Lehdon kauppa ja pellot. Tahmelakadun mutkan kulmauksessa vasemmalla Grönlundin maalaamo, nykyinen Hirvitalo. 1960-luvun alussa toisella puolella vastapäätä ei ollut vielä Pirisen kauppaa/K-Mutka (1962), myöhemmin tiloissa toimivat pienoismalli-liike 1990-luvulla ja 2000-luvulla Pispalan kirjastotalo. Kyläraitti oli hiljainen ja rauhallinen pitkälle 1980-luvulle.

Legendaarinen Lyytin Kioski eli Lyytin "synagooga" oli suosittu viihdekeskus, jonne Pispalan äijät kokoontuivat (oma muki ja sokeri mukaan).

Pub Kujakolli 2005.

Jiipee Villasen vetämä tietovisa käynnissä. Sisätilat hieman erilaiset kuin nykyään. Vakioporukkakin näyttää nuoremmalta.

Pub Kujakollin nykymenoa - Oktooperit

Kolme päivää tanakkaa menoa viikonloppuna 6.-8.10.2017

Tahmelan Pub Kujakollin hyvin paikallinen versio hieman isommasta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillista makkaraa, bratwurstia, hapankaalia. Perjantaina lavalla Katwi & Inkoo. Lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen&Väärä Raha-trio pisti täpötötäyden tuvan liikkeelle. Festarin päätti sunnuntaiset Oktojamit Kalle Alatalon johdolla.

Sisällissodan muistovuoden tapahtumia Tampereella

Kevään aikana järjestetään lukuisia seminaareja, luentosarjoja ja näyttelyitä vuoden 1918 tapahtumista. Paikkoina ovat muun muassa Työväenmuseo Werstas, museokeskus Vapriikki, Museo Milavida Näsinpuistossa ja Työväenopisto Sampolassa. Vuosi 1918 on esillä myös näyttämöllä sekä Tampereen että Työväen teatterissa. Tähän päivään sisällissodan pitkän varjon nivoo Tampere-talo, jonka Valoa pimeyteen-tapahtuman teemana on Tampere 1918 - maailma 2018.

Tampere 1918 - maailma 2018 tapahtuma järjestetään 27.1.2018. Silloin tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta sisällissodan (virallisesta) alkamisesta.

Werstaan Vapauden Museo-näyttelyssä Pispalan naiskaartin päällikön Emma Oksalan asu.

Sisällissota 1918

Molempien puolien liikekannallepano tapahtui sunnuntain 27.1. ja maanantain 28.1. välisenä yönä. Helsingissä punakaarti valtasi tärkeimmät hallinto- ja viestintäkeskukset ja julisti kunnallisen suurlakon. Pohjanmaalla suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan ja vangitsemiset.

Rintamalinja asettui nopeasti hieman linjan Pori-Tampere-Heinola-Mikkeli- Lappeenranta-Viipuri-Rautu pohjoispuolelle. Sisällissotaa kesti kolme kuukautta ja yhden viikon. Siihen osallistui noin 200.000 miestä, naista ja lasta.

Aivan kuten Venäjällä, sisällissota oli paljolti rautatiesotaa. Miehistö- ja asekuljetusten vuoksi molemmat puolet pyrkivät hallitsemaan itä-länsi - suuntaisia rautateitä. Itseasiassa sota alkoi jo ennen laajamittaista liikekannallepanoa, Viipurissa ja Luumäen Taavetissa (19.1) sekä Kämärän asemalla Kuolemajärven kunnassa (27.1). Taisteluissa oli kyse juuri asekuljetusten ja rautatieasemien hallinnasta.

Suurimmat taistelut käytiin Tampereella (28.3.-6.4), Helsingissä, Lahdessa  ja Viipurissa. Kouvolan seudusta sekä Hamina/Kotkasta muodostui loppuvaiheessa (26.4-3.5.) iso pakolais- ja kokoamiskeskus. Punaisten tappiota vauhditti keisarillisen Saksan armeijan maihinnousu Hankoon (3.4.) ja Loviisaan (7.4.).

Sodan katsotaan päättyneen 5.5. Ruotsin-Pyhtään Ahvenkoskella 800 henkisen punakaartilaisjoukon antautumiseen saksalaisille. Pari päivää aikaisemmin (3.5) oli ollut viimeinen aseellinen yhteenotto Valkealan Jokelassa. Se päättyi klo 3.30 aamulla.

Sotasurmaprojektin mukaan sodassa kuoli 36.823 henkilöä. Kansainvälisesti erikoista on suuri uhriluku, 1.16 % väestöstä. Lisäksi 1/3 oli terrorin uhreja, siis taistelujen ulkopuolella menehtyneitä. Tekijöinä aseistetut lentävät osastot ja kenttä-tai pikaoikeudet. Kun vielä muistetaan että Suomessa ei ollut omaa armeija eikä sotilaallista koulutusta, eikä myöskään I maailmansodan raaistavaa vaikutusta, niin miksi näin verinen ja alusta lähtien raaka sota?

Alle on koottu kiintoisempia vuotta 1918 käsitteleviä tapahtumia Tampereella.

Seminaarit
27.1. Tampere 1918 - maailma 2018 Tampere-talo klo 10-17.

Esitelmissä ja keskusteluissa liikutaan vuoden 1918 tapahtumissa ja nykypäivässä sekä Suomen roolissa maailmanpolitiikassa. Tapahtuma alkaa sisällissotaa käsittelevillä esityksillä sekä Tampere 1918 näyttämöllä pohdinnoilla. Mukana käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola. Toistemme viholliset?-kirjaa julkistamassa muusikko Heikki Salo ja laulamassa pispalalainen naiskuoro Tellus.

Katso Valoa pimeydessä-tiedetapahtuman >> ohjelma

10.3.-11.3. Suku 2018 Sampolan Työväenopisto klo 10-17
Sukututkimusseminaarin teemana vuoden 1918 sota ja sen lähteet. Luennoimassa eturivin tutkijoita mm. Marko Tikka, Tiina Lintunen, Matti Lackman, Tuomas Hoppu. Aiheina mm. sodan valkoiset lähteet; naiset sisällissodassa; sisällissota työväen muistitiedossa; sodan valokuvat. Sunnuntaina aiheina vapausoturin elämänkerran rakentuminen;  kolme kokemusta vuodesta 1918: Jahvetti Moilanen, Kullervo Manner, Esko Riekki; sisällissodan punaiset lähteet sekä Kansan Arkiston punamuistelmat.

Katso >>  Suku 2018 ohjelma

7.4. Tampereen taistelujen 100-vuotisseminaari Sampola klo 14
Järjestää Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry. Aiheena Tampereen taistelut sekä lääkintähuolto Tampereen taistelujen pyörteissä.

3.- 8.4 Näsilinna 1918 Museo Milavida
- Näsilinnan tapahtumat Suomen sisällissodassa 1918.
Näyttelyopastusta, FL Antti Liuttisen luento: Näsilinna 1918, Claes Ollsson elokuva Taistelu Näsilinnasta 1918 sekä museon tuottama dokumenttielokuva Näsilinnan tapahtumista sisällissodassa.

Teemaviikosta lisää >> Museo Milavida

Luentosarjat ja näyttelyt

Työväenmuseo Werstaan Sisällissodan muistot-luennot käsittelevät sisällissotaa arjen näkökulmasta. Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyyn liittyvät luennot nivovat Tampereen taistelut laajempiin eurooppalaisiin yhteyksiin kysymällä mm., mikä oli venäläisten ja saksalaisten rooli Suomen sisällissodassa.

Museo Milavidan näyttely avaa näkymän vaihtoehtoiseen historiaan. Jos Suomesta olisi tullut monarkia, meillä olisi kenties kuninkaana prinssi Friedrich Karl tittelinään "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenamaan herttua, Lapinmaan suurruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".

Tiedetään kuitenkin että nykyistä Presidentinlinnaa aloitettiin sisustamaan kuninkaalliseen käyttöön ja soveliaita sisustustarvikkeita etsittiin pitkin Eurooppaa. Kuninkaallisena hovihankkijana toimi Stockmann.

Werstas: Sisällissodan Muistot torstaisin klo 17 Auditorio:
11.01. VTT Olli Kleemola: Veljessodan kamppailevat kuvat
25.01. Erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen: Kärsimyksen kevät
- Tamperelainen elintarvikekurjuus piirityksen keskellä ja valloituksen jälkeen
08.02. Kirjailija Anneli Kanto: Kenkiä, sardiineja, jaostoja
– punaisen Tampereen arki 1918
22.02. FT Marianne Junila: "Mitä teit keväällä 1918?"
- Tamperelaisten koulutyttöjen sisällissota
08.03. FM Anna Huhtala: Jakautuneen maan vapaussankarit
– hautajaiset ja muistaminen keväällä 1918
22.03. Dosentti Ulla-Maija Peltonen: Vuoden 1918 muistot ja muistaminen
05.04. Museonjohtaja Kalle Kallio: Rautatienrakentajat kapinassa
19.04. VTT Tiina Lintunen: Elämää sisällissodan jälkeen
26.04. Kirjallisuustutkija Juri Nummelin: Sisällissodan äänia
- kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta. Aikalaistekstejä sotakevään pyörteistä sekä myöhempiä kirjoituksia ajan tunnelmista.

Vapriikki: Tampere 1918 luentosarja keskiviikkoisin klo 18.
31.01.
Professori Pertti Haapala:
Europan sisällissodat 1918-1922
07.02. FT Tuomas Hoppu:
Venäläiset Suomessa
21.02. Tutkija Marjaliisa Hentilä ja professori Seppo Hentilä:
Saksalainen Suomi 1918
07.03. FT Tuomas Hoppu: Helsinki 1918
14.03. FL Antti Liuttunen: Sodan arvet
– tuhoutuneet rakennukset Tampereella 1918.
21.03. FT Tuomas Hoppu: Sisällissodan Naiskaartit
11.04. Yliopistonlehtori Mervi Kaarninen: Punaorpojen ja punaleskien arki
18.04. FT Marko Tikka: Terrori ja valtiorikosoikeudet

Museo Milavidan Suomen kuningas-näyttely ja siihen liittyvä luentosarja kertoo Suomen monarkiahankkeen taustoista ja Suomen kuningaskunnan valmistelusta. Näyttely avautuu 9.2. ja luentosarja alkaa 15.2.

Museo Milavida: Suomen Kuningas-luentosarja torstaisin klo 18
15.2. Professori Vesa Vares: Suomen monarkiahanke vuonna 1918
– valtiomuototaistelu uudelleen tarkasteltuna
22.2. Professori Vesa Vares: Jos Suomi olisi kuningaskunta?
01.3. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki:
Keisarillisesta palatsista kuninkaan linnaksi – hankintoja hovin tarpeisiin
08.3. FT Mirva Saukkola: Tyylikkäitä tapoja, houkkamaisia hullutuksia
– Näin hovimuodit siirtyivät osaksi eurooppalaisten elämää
15.3. FM Päivi Tuomi-Nikula: Romanovit – Suomen suuriruhtinaat
22.3. Puhuja ja aihe ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää luentojen aiheista >> Museo Milavida

Onko 1918 jo historiaa? - keskusteluja sisällissodasta Tampereen Yliopistolla

Historiaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Nuijasota, tuo 1500 luvun lopun sisällissota, johon suhtaudumme historiallisesti, tietämisen ja ymmärtämisen näkökulmasta, ilman sen enempiä intohimoja, vaatimuksia ja tunnustuksia siitä, kenen puolella olet.

Sisällissodan tulkinnoista kiistellään toreilla ja internetissä, mutta mitä Suomen sisällissodasta voi tietää ja millä perusteella?

Maanantaina 23.4. klo 18-20 Tampereen Yliopiston luentosali Pinni B1100.

Kansalaiset kysyvät ja asiantuntijat vastaavat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta-verkkolehden ja Kokemuksen historian huippuyksikön järjestämässä keskustelussa.

Mitä uusin historiantutkimus voi sanoa vuoden 1918 tapahtumista?
Miksi tästä vielä jauhaa?
Mikä on epävarmaa ja mitä ei voi tietää?
Olisiko sota voinut päättyä toisin?
Mihin lähdeaineistoihin historiantutkijat luottavat?
Miltä sisällissodan historia näyttää kevään 2018 julkisuudessa?
Miten kuva vuodesta 1918 on muodostunut?
Miksi naisten ja lasten kertomus sodasta on nyt tullut tärkeäksi?

Vastaajina ja keskustelijoina mamme eturivin tutkijoita Pertti Haapalasta Marko Tikkaan. Puheenjohtajana toimii Alustan toimittaja Tiina Heikkilä >> lisätietoa facebookissa

Pispalan Vappu 2018

Wappupäivänä ja Wapun aattona on tarjolla monenlaista juhlaa Pispalassa.
Pispalan vappujuhla pidetään perinteisellä paikalla Pispalanharjun Pyykkipuistossa. Päivällä maltillinen, työväenhenkinen vappu ja illalla kapinallisempi rockvappu. Vastavirran Yläkerran Kansainvälinen Työväen Vappu tarjoaa DJ Laurilan kokoamia työväen lauluja sekä bänditouhua ja runoutta. Suosittuihin Wappuaaton lavatansseihin Haulitehtaalle voi viimeistellä tanssikunnon tanssitreeneissä, jotka vetää tanssiopettaja Hanna Seppänen.

Wappuaaton tanssit Haulitehtaalla 30.4. klo 17-21

Haulitehtaan vappuaatontanssit järjestää Pispalan musiikkiyhdistys ja Entiset Nuoret-verkosto. Tanssiorkestereina Foxet ja Kannaksen Studio-orkesteri.

Vapputansseihin liittyen on erinomainen mahdollisuus harjoitella tavallisia lavatansseja ti 24.4. ja ke 25.4. klo 18-20 järjestettävissä tanssitreenissä. Paikkana on Pispalan Haulitehdas. Molemmat tapahtumat ovat maksuttomat ja treeneihin – kuten tietenkin myös vapputansseihin – voi tulla myös ilman tanssiparia.

Opettajana toimii tanssinopettaja Hanna Seppänen.

Pyykkipuiston Vappujuhla 1.5. klo 14-20

Tänä vuonna vietetään vuoden 1918 tapahtumien muistovuotta. Niinpä Pispalanharjun vappu alkaa punaisten muistomerkin kukituksella. Juhlapuheen pitää filosofian tohtori Aimo Minkkinen. Pispalalainen naiskuoro Tellus pukeutuu Susinartun housuihin ja esittää 1918 naisvankien lauluja. Esiintymässä käyvät myös Pispalan teatteri, Kuolema Duo, Tampereen rautatieläisten soittokunta sekä runoilija Susinukke Kosola. Lopuksi lauletaan kansainvälinen.

Vastavirran Kansainvälinen Työväen Vappu 1.5. klo 19

Pyykkipuiston vappujuhlista ehtii hyvin lämpimiin sisätiloihin Vastavirran Yläkertaan.

Klo 19 alkavassa juhlassa esiintyvät Peltilelut, Vapauttajat, runoilija J.K.Ihalainen, Madame T ja siniset Veljet sekä DJ Laurila & työväen laulut.

Näistä kannattaa huomioida harvoin - ja yleensä vain vappuna- esiintyvä punkrock-orkesteri Vapauttajat. Siinä soittavat ja meuhkaavat pitkänlinjan ammattimuusikot Panu Kotila, Jypi Pietikäinen, Timi Härkönen ja Ville Rauhala!

© Asko Parkkonen