Pispalan kirjastotalon lauteilla

Talvi 2003

Takaisin runolauteille

Etusivu

Ohjelma

Kaksi varpusta muistelee

Lauteet

Runo on salaisuus

Riimu

Laulu

Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely ja tapahtumien Jäljet: kuvat, äänet ja videot.

Kai Kyösti Kaukovalta

Kai Kyösti Kaukovalta on taustaltaan perustamperelainen, nykyisen Metson ja Savilinnan ja Sepänkadun kerrostalojen maastosta (Amuri elää yhä noissa kerrostaloissa!) Kaukovalta on kirjoittanut tästä maaperästä romaaninkin, "Savilinnan lätärit"(1997), joka perustuu kolmeen näytelmään, jotka tuota miljöötä käsittelevät.
Lapsuudesta ja nuoruudesta tulee ensimmäisenä mieleen: tarinaperinne, "paljon puhetta värikkäällä kielellä, Tampereen puutalotyöläiskaupunginosien juttuja ja kovaa puhumista, mielikuvituksen laukkaamista - aina kun vaikkapa tuli joku uusi iskelmä, siitä väännettiin heti `paikallinen` versio ja sovellutus ja siitä tuli osa paikallista arsenaalia ja runsautta."
Kaikki kulttuuri oli tällaisessa ilmapiirissä yhtä luonnollista kuin vesi: Väinö Linna meni tuossa, Eino Salmelainen istui taas tuolla lyhtypylvään juurella ja se ja se oli siellä eikä se ollut sen erityisempää. Kun Kaukovallasta tuli sitten kirjailija kolmannessa polvessa, se oli kaikki samaa luonnollisuutta.

20-vuotiaana hän muutti Turkuun opiskelemaan englantilaista filologiaa, yleistä kirjallisuustiedettä, pohjoismaista kulttuuria ja folkloristiikkaa. Kun Kaukovallan juuret äidin puolelta olivat "Merimies-Turun kaksikieliset" eikä hän esimerkiksi lapsuudessaan lukenut Aku Ankkaa, vaan Kalle Ankaa (kotona kyllä puhuttiin suomea, mutta LUETTIIN ruotsinkielisiä lehtiä), opiskelu Åbo Akademissa ja kaikenlainen yhteys muihin pohjoismaihin oli - jälleen - hyvin luonnollista.
Turussa Kaukovalta päätyi ensin Turun ruotsalaisen teatterin ja myöhemmin Turun kaupunginteatterin kirjailijaksi. Tässä vaiheessa on myös syytä tuoda ilmi se , että; Kaukovalta pitää siitä, että hänellä on yhtä aikaa monia asioita tekeillä. Näiden yllä mainittujen toimien lisäksi hän koko ajan teki KAIKENLAISTA mahdollista (kulttuurin piirissä). Hänen julkaistujen teostensa luettelo on pitkä (Kts. liite).
Turun 13 vuoden ajan jakson jälkeen Kaukovalta muutti takaisin Savilinnaan kuudeksi vuodeksi, kunnes halusi muuttaa Tampereelta pois, nykyiseen kotikaupunkiinsa, Hämeenlinnaan.

Hämeenlinnassa hän tutustui Aleksanteri Ahola-Valoon, "josta vuonna 1996 tuli hänen ammattinsa", kun Kaarina Suonion ollessa maaherrana tämä palkkasi määräaikaisen virkamiehen, siis Kaukovallan, ammentamaan Ahola-Valon loputtomasta, huikeasta ja runsaasta viisauden lähteestä ja arkistoimaan ja tallentamaan tuota perintöä. Kun Ahola-Valo oli 80-luvulla muuttanut Suomeen, hän oli ensimmäiseksi marssinut tapaamaan silloista opetusministeriä, Kaarina Suoniota, ja tämä oli vaikuttunut niin paljon Ahola-Valon hahmosta, että maaherrana ollessaan työllisti ihmisiä Ahola-Valoa varten. Kaukovalta on haastatellut Ahola-Valoa 80 tuntia videolle sekä työstänyt liittyen tämän "Koulupojan päiväkirjoihin" kaksi näytelmää Hämeenlinnan Miniteatteriin ohjaaja Marja Myllyniemen kanssa, joista viimeinen, "Nuohoojapoika", saa tammikuun-03 lopussa ensi-iltansa Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä ja esityksen myötä Kaukovallan Ahola-Valoon liittyvä työ ("ammattina") saa päätöksensä. (Aleksanteri Ahola-Valosta lisää Pispalan kirjastotalon "Rauhan riimuissa")

Viime aikoina Kaukovalta on kiertänyt lausumassa runoja myös bändin säestämänä, ja aineistoa on jo levyynkin. Kaukovalta itse kutsuu näitä esityksiä resitaatioiksi, "puherunoiksi".