|
Takaisin runolauteille
Etusivu
Ohjelma
Kaksi varpusta muistelee
Lauteet
Runo on salaisuus
Riimu
Laulu
Runoilijoitten ja tarinankertojien esittely
ja tapahtumien Jäljet: kuvat, äänet ja videot.
|
Seppo Lahtinen

"Isäni suku ulottuu Turun seudulle niin pitkään ajassa kuin tiedetään,
ja sieltä löytyy kalastajatyyppistä meininkiä. Äitini taas on aivan toiselta
puolelta Suomea, Pohjois-Savosta. Ristiriidat ovat hyvää ainesta kirjoittamiselle
ja taiteelle. Pidän mm. hyvänä taustana luovuudelle sitä, että toinen
isoisistäni oli kommunisti ja toinen asekätkijä", kertoo turkulainen runoilija
Seppo Lahtinen.
Amerikkalainen runoilija Charles Bukowski on vaikuttanut suuresti Sepon
elämään.
"Hän on takuukaveri. Hänhän kävi kaikenlaisissa arkisissa päivätöissä, ja
kirjoitti `siinä sivussa` mitä hienoimpia juttuja. Hän on oma itsensä, ja
hänen teoksistaan löytyy ihmisyyttä."
Nuorena Seppoa innoitti myös muu beat-kulttuuri, kuten Jack Keroucin kirjat.
Ja kyllä hän Pentti Saarikoskeakin ihaili.
"Saarikoski ja Bukowski ovat molemmat kokonaisia taideteoksia, päiväkirjoja
myöten: kaikessa. missä Pentti Saarikoski on ollut mukana, on se tyyppi.
Siten vaikkapa Saarikosken nimi on tietty laadun kriteeri."
|
"Opiskelin Turun yliopistossa sosiologiaa ja filosofiaa, siis taloudellisesti
äärettömän hyödyttömiä aineita. Olin kuitenkin niin innostunut Bukowskista,
että halusin suomentaa Bukowskin Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten,
ja tehdäkseni tästä toiveesta totta minun oli perustettava oma yritys."
| |

| |
" Niinpä
olin [bukowskilaisittain] kesätöissä postissa, ja perustin näistä töistä saaduilla
rahoilla, ilman mitään starttirahaa, oman yrityksen, kustannusliike Sammakon.
Yrittämisestä en tuolloin tiennyt mitään."
"Rahaa ei juuri ollut yrityksen pyörittämiseen, mutta tuosta Bukowskin kirjasta
1997 otettu 1000 kpl:n painos on jo myyty loppuun aikoja sitten."
"Oma esikoiskirjani Hammas ilmestyi vuonna 1998 Nihil-Interitin kustantamana.
Helsingin sanomat valitsi sen esikoiskirjakilpailussaan vuoden parhaaksi
runoesikoiseksi."
"Vuonna 2000 pidettiin toisen runokirjani julkaisujuhlat - ilman kirjaa, kun
kustantajalla ei ollutkaan varaa painaa sitä. Jyrki Vainonen oli jo ehtinyt
kirjoittaa siitä (myönteisen) arvostelun MotMottia (Elävien Runoilijoiden
Klubin vuosikirja) varten, mutta nyt minusta tuntuu siltä, että on hyvä,
ettei sitä julkaistukaan silloin, koska bin Ladenin terrori-iskujen jälkeen
se ei kuulosta enää kovin profeetalliselta, enkä aio julkaista sitä."

| |
Sammakon ensimmäisen kirjan julkaisemisen jälkeen sen kustannustoiminta
alkoi kasvaa, kunnes murrerunoilija Heli Laaksosen runokirjojen valtava
menestys Sammakon kautta on aiheuttanut suoranaisen mullistuksen Seppo
Lahtisen elämässä ja Turussa. Ja saapa nyt sitten nähdä miten Riku Korhosen
kaikkialla ylistetty ja Hesarin esikoisteospalkinnon juuri voittanut Kahden
ja yhden yön tarinoita -romaani lisää vettä myllyyn. Seppo ei juuri ole
ehtinyt itse kirjoittaa, kun sammakkolaisten oma heimo ja klaani on kasvanut,
ja heistä on pidettävä kustantajana huolta.
|
"Seppo ottaa kaikki runoilijat ja kirjailijat ikään kuin suojiinsa".
kertoo yksi Sammakon nuorista runoilijoista, Henry Lehtonen. "Hän pitää
yhteisöllisyyttä tärkeänä asiana, ja me sammakkolaiset olemme paljon
tekemisissä keskenämme, tunnemme kaikki toisemme, paremmin tai huonommin."
"Seppo on meille kustannustoimittaja ja markkinoija, ja hän vastaa ylipäänsä
hirveän paljon henkilökohtaisesti ja yksin monista meihin liittyvistä asioista",
Henry jatkaa.
Täytyy tosin muistaa että Sammakolla on oma espoolainen tiedottajakin:
Sanna Salmevaara - jonka panosta ei myöskään voi väheksyä ja Sammakon toinen
kustannustoimittaja Riikka Majanen vastaa kirjallisen puolen ohella myös
kehutusta kirjojen ulkoasupuolesta.
Seppo itse kertoo:
"Työni on mitä antoisinta, vaikka se onkin välillä stressaavaa.
Kustannustoimittajalle raskaimpia hetkiä ovat sellaiset, kun tuntee ja
tietää kirjailijan kyvyt ja saa hänen kanssaan valmiiksi pitkän, pitkän
prosessin seurauksena erinomaisen teoksen, ja palautteena on jonkun näkyvän
kriitikon viiden minuutin kestävä pauhaava valitus ja tyrmäys, joka vie
teokselta paljon mahdollisuuksia pois. Sellaisiakin halvaannuttavia
hetkiä on."
Sammkkoon ja Seppoon on varmasti vaikuttanut myös Turun elävän esiintymisen
ja aidon kulttuurin perintö sekä 60-luvun underground.
"Markku Into on ollut mukana alusta saakka ja tehnyt käännöksiä, ja hänestä
on tullut hyvä kaverinikin. Hän siirtyi myös julkaisemaan omia teoksiaan
Sammakolle."
"Kun asiaa mietittiin, hän kertoi, ettei kustantaja ollut koskaan aiemmin
tehnyt mitään muutoksia hänen teksteihinsä yhtä puolipisteen pilkuksi
muuttamista lukuun ottamatta. Sanoin, että jos hän tulee Sammakolle,
tältä osin asiat muuttuvat, koska kirjat ovat myös kustantajan ja tekijän
yhteistyön tulosta. Hän oli valmis siihen eikä alkanut jurnuttaa:
`Mikä tuo nuori kloppi kuvittelee olevansa...` (Seppo Lahtinen on
kokeneen tuntuiseksi ja aikaan saavaksi organisaattoriksi hämmästyttävän
nuori).
"Markku Innon Sammakon kautta kustannetusta kirjasta Hyvä yö tulikin
mielestäni 70-luvulla julkaistuun Tänään kotona -kokoelmaklassikkoon
verrattavissa oleva huipputeos."
Seppo on suomentanut Sammakolle monia teoksia, ja Bukowskiakin on
ilmestynyt lisää.
"Haluaisin julkaista myös hänen romaaniinsa Siinä sivussa , ja yritimme
ostaa WSOY:ltä siihen oikeudet, mutta he eivät suostuneet myymään niitä.
Pidän tuota teosta Bukowskin parhaana. No, hyvä uutinen on se, että he
julkaisevat sen uudelleen Loisto-sarjassa."
|
Sammakon nettivu aukeaa lauseeseen "Anna räpylän koskettaa". Kustannusliikkeen
yllä leijuu jollakin tapaa selittämättömän riemukas tunnelma, eikä sen suosiota
ihmettele. Seppo Lahtinen on innostavan puuhakas järjestelijä ja moottori,
jolla on totta kai ollut tarvittavan hyvää onneakin matkassa.
| |

| |
Sammakolla on nykyisin Turun keskustassa, entisessä kenkätehtaassa,
viehättävässä espanjalaistyylisessä kivitalossa, oma kirjakauppakin,
jossa väkeä vierailee tiheään. Seinille on laitettu kaikkien Sammakko-perheen
runoiljoitten ja kirjailijoitten valokuvia, ja kaupasta saa Sammakon kirjojen
kisäksi kaikenlaista muutakin hyvää kirjallisuutta - sekä tietenkin jos
jonkinmoista Bukowski-rekvisiittaa.
|

| |
Kauppa on rennon ja miellyttävän tuntuinen.
"Täällä on hauskaa varasto-tunnelmaa", Seppo naureksii.
Ja kauppa on kauttaaltaan maalattu - tietenkin vihreäksi:
"Rastat ovat pitäneet väristä. Sanovat, että täällä on melkein kuin Jamaikalla."
| |
Sammakko loikkii Turussa pontevasti ja yllättävästi. Runoilija Henry Lehtonen
kertoo kerran tomaattimurskapurkkeja käsissään ruokakaupassa ollessaan yhtäkkiä
törmänneensä Sammakko-Seppoon, joka oli alkanut puhua hyllyjen takaa:
"Oletko kuullut afrikkalaisten alkuasukkaiden torvien välisestä kommunikaatiosta?
Soitellaan myöhemmin."
Sammkko oli jälleen ottanut loikan, uuteen yllätykseen.

|