Esittelyt

Rauhan riimuja

Yrjö Kallinen

Kävelevä paradoksi

Alun perin Oulusta lähtöisin ollut Yrjö Kallinen äänestettiin muutama vuosi sitten Pohjois-Suomessa kautta aikojen suomalaisten vaikuttavimmaksi hahmoksi. Kallinen olikin hyvin erityislaatuinen ihminen, monin eri tavoin.
Vuosisadan vaihteessa sata vuotta sitten hän opetteli nuorena puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan englantia, samaan aikaan kun kävi töissä rautateillä. Tämä avasi hänelle ovet sellaiseen tietoon ja kirjallisuuteen, jota muutoin oli Suomessa vaikeaa saada. Silti jo eurooppalaisenkin mittapuun mukaan hänen vuonna 1944 julkaisemansa pikku kirjanen "Zen, idän sanoma valaistuksesta" oli paljon aikaansa edellä, ja hän vaikutti tietävän idän filosofiasta ja uskoinnoista enemmän kuin intialaiset ja aasialaiset itse!

Vuosisadan alkupuolella Kallinen oli monien muiden paremmasta tulevaisuudesta haaveilevien kanssa mukana työväenliikkeen toiminnassa ja ajautui sitä kautta myös mukaan vuosien 1917-18 veljessotaan. Hän ei tarttunut aseeseen, vaan yritti toimia sovittelijana, ja hän oli lähellä teloitusta ja vietti monta vuotta sodan jälkeen vankileireillä.

Kallinen oli osuustoimintamies, armoitettu pasifisti ja kaikkein tunnetuin ehkä mestarillisena puhujana. Myytti kertoo hänen selviytyneen veljessodan aikana teloituksestaankin koskettavalla puheella. Pasifistina hän ei ollut löysä ja harhainen, vaan kuten itse sanoi vankileiriajan jälkeen, "palvelen parhaintakin asiaa vain ehdolla, että saan tehdä kaikki suuret erehdykset omaan laskuuni."
Kalliselle unelmien täyttymys oli kutsu osallistua suureen rauhankongressiin Intiassa 40-luvun lopulla, maassa josta hän oli innoittuneena ja haaveillen lukenut jo pikkupoikana. Kallinen oli juuri toiminut kolme vuotta Suomen puolustusministerinä (ainoa mahdollinen ehdokas Neuvostoliitolle hävityn sodan jälkeen), ja kaikki kongressin osanottajat, mukaan lukien Intian pääministeri Jawaharlal Nehru, hymähtelivät tälle "kävelevälle paradoksille", pasifisti-puolustusministerille.

Kallinen nousi ikään kuin uudelleen Suomessa esiin voimakkaasti 60-luvulla, ja moni muistaa vielä tänä päivänäkin hänen esitelmä - tai luentotilaisuuteen saapuneen säihkyvän hahmonsa. Kuten Kallinen sanoo: "Sammuuko henki ikiyöhön? Ei sammu. Ei ole olemassa ikiyötä. On vain oman itsemme varjo, jota luulemme ikiyöksi."

Pispalan kirjastotalon (Tahmelankatu 14) Rauhan riimuja - sarjan neljännessä osassa sunnuntaina 30.3. klo 15 Yrjö Kallisen veljenpoika Timo Kallinen kertoo sedästään. Tilaisuudessa nähdään myös Yrjö Kallisen TV-haastattelu vuodelta 1971. Vapaa pääsy. Tallennepalvelun videoesittely