|
Mallikasvimaa Ilmankos-projektina
Kurpitsaliike r.y. sai vuonna 2007 käyttöönsä oman viljelypalstan.
Kasvimaa on noin kolmen aarin suuruinen, ja se sijaitsee aivan Kurpitsatalon vieressä,
Tahmelan rannan kävelytien varrella.
Keväällä 2009 yhdistys sai Tampereen kaupungin Ilmankos-kampanjan
rahastosta apurahan yleisölle avoimen mallikasvimaan toteuttamista varten.
Ilmankos-kampanjan apurahaa jaettiin projekteille, joiden avulla pyritään esittelemään erilaisia keinoja
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kurpitsaliikkeen toteuttaman kasvimaan ensisijainen tavoite on houkutella kävijöitä tutustumaan kasvimaalla
kasvatettaviin hyötykasveihin ja näin edistää kotimaisten kasvisten tunnettuutta ja käyttöä.
Ruoantuotanto on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Kasvispainotteisen ruokavalion ja lähellä
kuluttajia tuotetun ruoan avulla hiilidioksidipäästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää.
Yhdistys haluaa toiminnallaan osoittaa, että kaupungeissa on mahdollista tuottaa hyvää ja terveellistä ruokaa
ympäristöystävällisin viljelymenetelmin.
Kasvimaan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet
TE-keskuksen ja Pispalan Kumppanuusprojektin kautta työllistetyt työntekijät sekä yhdistyksen jäsenet.
Luentoja ja viljeluaiheisia dokumentteja
Ilmankos-kampanjan apurahan avulla on kesän aikana järjestetty Kurpitsatalolla myös neljä ilmaista yleisöluentoa,
jotka ovat käsitelleet mm. kotitarveviljelyn perusteita ja kompostointia. Luennot on toteutettu yhteistyössä
Pirkanmaan Martat r.y:n kanssa.
Puutarhaharrastuksen suosio on kasvamassa ja
harrastajat kaipaavat tietoa ja neuvontaa. Kotitalous- ja puutarhajätteiden kompostoinnin avulla puolestaan
on mahdollista vähentää hiilidioksidia paljon haitallisemman metaanin syntymistä kaatopaikoilla.
Luentojen lisäksi Kurpitsatalolla on erilaisten tapahtumien yhteydessä esitetty ilmaiseksi kaupunkiviljelyaiheisia dokumentteja.
Berliiniläisen kaupunkisuunnittelijan ja ohjaajan Ella von der Heiden elokuva Eine andere Welt is Pflantzbar
kertoo kaupunkilaisten aktiivisesta toiminnasta Berliinin vihreiden saarekkeiden puolesta.
Kuuban pääkaupungista Havannasta kertova, Faith Morganin ohjaama elokuva The Power of Community
kertoo Kuuban öljykriisistä 1990-luvun alussa ja sen seurauksena aloitetusta laajamittaisesta
luonnonmukaisesta ruuantuotannosta Havannan kaupungin alueella
Viljelyalue
Mallikasvimaalla haluttiin esitellä erilaisia menetelmiä kotitarveviljelyn aloittamiseksi. Alue jaettiin neljään eri
tavalla käsiteltävään lohkoon, joista yksi lohko on varsinainen kasvimaa, kaksi kesannoitiin katteen avulla,
ja yksi lohko on viherlannoituslohko.
Mallikasvimaalla viljellään juureksia, lehtivihanneksia, erilaisia papuja, kesä- ja talvikurpitsalajikkeita, yrttejä ja kukkia.
Alue muokattiin keväällä talikolla koneellisen muokkauksen sijaan. Näin suurin osa monivuotisten rikkakasvien juurista oli mahdollista poistaa kokonaisina.
Lannoitteena käytettiin kompostoitunutta hevosenlantaa, joka on luonnonmukainen typpilannoite.
Kalkin sijaan kasvimaalle levitettiin huhtikuussa puhdasta puutuhkaa. Kasvimaalla ei käytetä kemiallisia
lannoitteita tai torjunta-aineita.
Kasvimaa toteutettiin jakamalla alue 1.20m x 1.20m suuruisiksi viljelyruuduiksi, joita on kasvimaalla yhteensä 35.
Ruutupuutarhassa on mahdollista viljellä kasveja kauniina yhdistelminä ja viljelykierron toteuttaminen on
tulevina vuosina helpompaa. Sadon varmistamiseksi viljeltiin mahdollisimman monia lajeja ja lajikkeita
ja käytettiin kumppanuus -kasviperiaatetta.
Kumppanuuskasvit ovat kasveja, jotka viihtyvät rinnakkain ja edistävät toistensa kasvua.
Tiettyjen kasviyhdistelmien on todettu olevan satoisampia kuin toisten, ja yleensä usean lajin
sekaviljelmillä kasvit menestyvät paremmin kuin yhden lajin viljelmissä. Esimerkiksi porkkana ja sipuli
viihtyvät rinnakkain, samoin vaikkapa punajuuri ja lanttu. Voimakkaasti tuoksuvat kehäkukka ja samettikukka
puolestaan karkottavat tuhohyönteisiä.
Yksi tai useampia viljelyruutuja on mahdollista sijoittaa vaikkapa kotipihalle, ja kasvimaalta
voi löytää tähän tarkoitukseen moneen makuun sopivia esimerkkejä. Kasvit valittiin siten, että niistä
voi koostaa täysipainoisia ja herkullisia aterioita
Suurin osa siemenistä tilattiin Hyötykasviyhdistyksestä ja taimet esikasvatettiin itse. Jonkin verran taimia
hankittiin valmiina tai saatiin lahjoituksena.
Juureksista kasvatteviksi valittiin lanttua, naurista, erilaisia porkkanoita, retikkaa, raitapunajuurta ja
keltajuurikasta. Lisäksi ruuduissa kasvaa kyssäkaalia, parsakaalia ja erilaisia lehtikaaleja.
Näiden ohella kasvatetaan mangoldia, pinaattia, salaatteja ja salaattifenkolia.
Pensaspapu, härkäpapu ja ruusupapu ovat erinomaisia valkuaisaineen lähteitä. Mintut, iisoppi ja
rakuuna kuuluvat kasvimaan yrtteihin, ja krassi, kehäkukka ja kurkkuyrtti tuovat kasvimaalle väriä ja ovat samalla myös syötäviä.
Yrtit ja kukat houkuttelevat paikalle myös pölyttäjiä ja perhosia.
Pyrittäessä viljelemään mahdollisimman monia erilaisia kasvilajeja edistetään alueen biologista monimuotoisuutta.
Sadonkorjuun jälkeen viljelyruudut muokataan ja rikkakasvit poistetaan huolellisesti.
Maan perusmuokkaus on hyvä tehdä syksyllä, jotta maan voimakasta kevätmuokkausta ja siitä johtuvaa
kuivumista voitaisiin välttää.
Kasvimaan käytävät on katettu oljella, joka tukahduttaa rikkakasveja ja tekee kasvimaalla työskentelyn ja
kulun miellyttäväksi. Sisäänkäynnin osoittaa luonnonpajusta taivuteltu ja humalaköynnöksen koristama portti,
jonka vierellä kävijöitä opastaa viljelykartta. Köynnösten tukena ja kasvimaan koristeina on käytetty pajua ja kierrätysmateriaaleja.
Viherlannoitusalue
Viherlannoitusalueelle kylvettiin muokkauksen jälkeen maanparannuskasveina hunajakukkaa, auringonkukkaa,
hernettä ja härkäpapua.
Hunajakukka kuohkeuttaa maata voimakkaiden juuriensa avulla ja palkokasvit sitovat juurillaan maahan typpeä
lannoittaen maata luonnonmukaisesti. Lisäksi hunajakukka kukkii loppukesällä runsaasti,
se on hyvä leikkokukka ja sen siemensato on mahdollista ottaa talteen.
Kesän lopulla kasvustot niitetään ja ne muokataan maahan seuraavana keväänä. Parannettaessa maan
viljelykuntoa luonnonmukaisesti viherlannoittein parannetaan maan ravinnetilannetta, mururakennetta
ja pieneliötoimintaa.
Katekesanto
Katealue katettiin kasvukauden ajaksi rikka-ja heinäkasvien torjumiseksi.
Alueelle perustettiin ns. pressukesanto, eli maan pinnalle levitettiin ensin katteeksi pressuja ja kevytpeitteitä, joita rikkakasvit eivät läpäise. Näiden päälle levitettiin paksu kerros olkea, jotta rikkakasvit eivät saa valoa.
Pressujen sijaan on mahdollista käyttää myös vaikkapa pinnoittamatonta aaltopahvia tai paksua
sanomalehtikerrosta.
Katelohkon kummallekin laidalle istutettiin kesä- ja koristekurpitsoja, joiden annettiin vapaasti köynnöstää
ja muodostaa hedelmiä olkikatteen päälle.
Katteet poistetaan syksyllä, maa muokataan ja rikkakasvien heikentyneet juuret poistetaan huolellisesti.
Voimakkaasti heinittynyt maa on hyvä pitää katteen alla parin kasvukauden ajan.
Kevytpeitteitä tai pressuja ei hankittu uusina, vaan käytettiin tarkoitukseen vanhoja ja lainaksi saatuja peitteitä,
jotka käytön jälkeen otetaan talteen. Hiilipitoinen olki kompostoidaan muun puutarhajätteen joukossa ja
osa muokataan maahan maanparannusaineeksi. Seuraavana keväänä alue muokataan uudelleen kevyesti ja
otetaan viljelykäyttöön.
Kurpitsatalon tori
Kasvimaan satoa on myyty kasvimaan edustalla elokuun alusta alkaen sekä yhdistyksen
Sadonkorjuujuhlassa syyskuussa. Yleisön osoittama kiinnostus kasvimaata ja sen tuotteita kohtaan
on ollut rohkaisevaa - ehkäpä tulevaisuudessa palstaviljelyalueella voisi toimia lähituottajatori,
jonne palstaviljelijät ja lähialueen pienyrittäjät voisivat tulla myymään kasvimaa- ja puutarhatuotteitaan
suoraan kuluttajille.
Tervetuloa tutustumaan kasvimaahan!
Lähteet:
Kotipuutarha-lehti 5/2002
Rea Peltola, Vesa Koivu: Taitava puutarhuri. WSOY 2009.
|
