Punainen Pispala

Työväentalo 1911-1920

1911

  • Tilattiin vappumerkkejä 250 kpl
  • Järjestettiin 6000 arvan arpajaiset varojen keräämiseksi
  • Ostettiin työväentalon tontti omaksi 500 mk:lla, tontin nimeksi annettiin 'Tarmola'
  • Päätettiin ottaa 10 000 mk:n laina tonttia ja taloa vastaan

1912

  • Tilattiin vappumerkkejä 300 kpl
  • Uuden työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin 14. elokuuta
  • Järjestettiin kirjanpitokurssi, vetäjänä Aatto Koivunen
  • Työväenyhdistys järjesti talolla lasten sunnuntaikoulun

1913

  • Taloon asennettiin sähkövalot
  • Ammattiyhdistystoiminta tuli mukaan: perustettiin
  • Epilän Terä- ja Metallimiesten ammattiosasto
  • Kirjastoon ostettiin Marxin 'Pääoma'

1915

  • Työväentalolle hankittiin biljardipeli
  • Työväenyhdistyksessä oli 110 jäsentä

1916

  • Onni Virtanen valittiin työväentalon vahtimestariksi
  • Palkattiin 'biljardipoika' yhdistyksen biljardipeliä hoitamaan

1917

  • Syyskuussa talo annettiin venäläisen sotaväen majoitukseen
  • Lokakuussa päätettiin perustaa Pispalaan 'Punanen kaarti'
  • Marraskuussa suurlakko, punakaarti etsi aseita ja viljaa

1918

  • Punakaartin ensimmäinen kokous 28.1. Tahmelan työväentalolla
  • Helmikuussa venäläinen sotaväki lähti pois Pispalasta, työväentalo otettiin Pispalan Punakaartin käyttöön
  • Punakaarti torjui 26.3. valkoisten etenemisen Epilässä, työväentalo oli taistelujen aikana Punakaartin keskuspaikka
  • Työväentalolla päätettiin murtautua ulos saartorenkaasta, se onnistui huomaamatta 5. ja 6. päivien välisenä yönä
  • Aamulla 6.4. punaiset antautuivat Pispalassa ja Epilässä
  • Työväentalo takavarikoitiin, isännöitsijäksi K.Saarnivaara

1919

  • Ensimmäinen Työväenyhdistyksen kokous 12.1.
  • Työväentaloa saa käyttää vain isännöitsijän suostumuksella
  • Talo luovutettiin takaisin Työväenyhdistykselle 20.5.
  • Alettiin hankkia ravintola- ym. kalustoa hävinneen tilalle
  • Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen
  • Huvitoimikunnasta Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö
  • Yhdistykselle perustettiin laulukööri
  • Työväenyhdistyksessä oli yhteensä 326 jäsentä

1920

  • Työväenyhdistys päätti erota sos.dem. puolueesta
  • Perustettiin Pispalan Työväenyhdistyksen Sekakuoro

Epilän teollisuuskeskus ja ammattiosastot

Epilässä, Tohloppijärven ympärillä oli aiemmin mittava teollisuuslaitosten keskittymä. Sotien jälkeen 1940-luvulla työntekijöitä Epilän tehtaissa oli 700-800, joista useimmat asuivat Epilässä, mutta myös Pispalasta käytiin töissä Epilän tehtaissa.

Epilä oli aivan yhtä punaista aluetta kuin Pispala tai toisella puolella Lamminpää ja Rahola, eli koko ns. läntinen liitosalue. Tehtaiden ja rautatieaseman lisäksi Epilässä ei ollut mitään varsinaista keskusta, missä väki olisi kokoontunut. Niinpä epiläläiset osallistuivatkin yhteiskunnalliseen elämään lähinnä Pispalassa. Kun Epilässä ei ollut omaa urheiluseuraa, niin epiläläiset kävivät urheilemassa Pispalassa ja kuuluivat Pispalan Tarmoon. Ja kun Epilästä puuttui työväentalo, he kävivät pitämässä kokouksiaan ja iltamiaan Pispalan työväentalolla.

Epilän suurimpia tehtaita olivat:

Tampereen Tapettitehdas ja D.Winter&Co Oy siirrettiin Tammelan torin laidalta Epilästä ostetulle tontille v.1909. Tapettitehdas valmisti tapetteja myös vientiin. Väritehtaan tuotanto oli vaatimattomampaa. Tapettitehdas ja maalitehdas sulautettiin vuonna 1961 Winter Oy:ksi. Työntekijöitä oli 1960-luvulla 300. Tehdasalue kärsi suuria vaurioita v.1918 taisteluissa ja v.1926 tulipalossa. Tapettitehtaan työläiset muodostivat ammattiosaston Epilän Paperiteollisuustyöväen ao. nro 41

Sahanterä Oy perustettiin v.1910. Perustajina olivat Sixtus Syrjänen, Otto Thuneberg ja useita muita. Sahanterä Oy taisi olla Syrjäsen lempilapsi, sillä hän suunnitteli itse sen kolmikerroksisen tehdasrakennuksen. Yritys valmisti sahoja ja sahanteriä sekä viiloja. Henkilökuntaa oli n. 50, joille tehdas rakennutti Epilään asunnoiksi kahdeksan taloa. Tuotanto lopetettiin v.1976. Tehtaan paikalla on nykyään rivitaloja.

Epilän Konepaja Oy perustettiin 1911. Perustajina olivat Otto Thuneberg, Sixtus Syrjänen ja K.E.Salmi. Se sijaitsi Sahanterän vieressä ja siihen kuului konepajaosasto sekä valimo-, takomo- ja puutyöosastot. Tehdas valmisti maatalouskoneita ja -tarvikkeita sekä erilaisia hissejä. Työntekijöitä oli enimmillään 80. Tuotanto lopetettiin v.1967. Tehdas purettiin ja paikalle rakennettiin rivitaloja.

Oy Excelsior Ab:n (EXO) perustivat tanskalaissyntyiset Zachariassenin veljekset v.1917 entiseen perunajauhotehtaaseen. Yritys valmisti saranoita, rakennus- ym. heloja. Sotien aikana tehtiin armeijalle mm. sotilassaappaisiin korkorautoja. Tehtaalla oli metallivalimo, paja, stanssausosasto, hiomo ja galvanoimislaitos. Työtekijöitä oli 1930-luvulla n. 50, sotien jälkeen 140-180. Tehdas on vaihtanut useita kertoja omistajaa. Vimeisin, Abloy Oy lopetti toimintansa v. 2012 ja paikalle suunnitellan asuintaloja.

Vuonna 1916 perustettiin Ab Krominahkatehdas Oy, jonka jouduttua ahdinkoon v.1925 sen osti tehtailija Hugo Sandbacka. Samalla nimi muuttui Epilän Nahkatehdas Oy:ksi. Päätuotteita olivat puku-, kenkä- ja käsinenahkat. Tehdas valmisti kiiltonahkaa ainoana Suomessa. Työntekijöitä ennen sotia 40-80, 1940-luvulla jopa 450. Sotien jälkeen tehtaan rukkasneulomossa tehtiin rukkasia miljoona paria vuodessa. Tehdas lopetti toimintansa 1965 ja se on muutettu asuintaloksi.

Winterin mutkan sisäkaarteessa aloitti v.1911 toimintansa nahkatehdas J.N.Salminen Oy. Vuonna 1935 sille valmistui uusi kivinen tehdasrakennus ja sen päätuotteeksi tuli laadukas pohjanahka. Tehdas myytiin 1955 ja tiloihin tuli Uusi Kivipaino Oy. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut mm. Sorin Sirkus. Paikalla on nykyään kerrostaloja.

Muistona Epilän teollisuudesta on säilynyt vain Epilän nahkatehtaan rakennus ja yksi tehdasrakennus Winterin alueella.

Epilän metallityöväen ammattiosasto 1912 – 2013

Epilän metallitehtaiden työntekijät perustivat v.1912 Pispalan työväentalolla ammattiosaston. Sen nimeksi tuli Epilän terä- ja metalliammattiosasto N:o 111, sittemmin Metalliteollisuustyöntekijäin Liiton Epilän Teollisuusneuvosto No 48. Ammattiosasto määrättiin kommunistilakien turvin lakkautettavaksi v. 1930.

Ammattiosasto elvytettiin uudestaan 1934 ja se toimi vuoteen 2013 eli lakkauttamiseensa saakka nimellä Epilän Metallityöväen ammattiosasto r.y. 65.

Heti alussa osasto liittyi Pispalan ja Epilän järjestöjen yhteiseen huvitoimikuntaan. Pispalan työväentalo oli koko osaston olemassaolon ajan kiinteästi mukana sen toiminnassa. Sinne kokoonnuttiin käsittelemään ammattiyhdistystoiminnan kysymyksiä, siellä pidettiin osaston kokoukset ja siellä järjestettiin iltamia omassa porukassa ja yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

Osasto oli koko olemassaolonsa ajan vasemmistolaisten ja kommunistien johtama. Keskeisiä hahmoja olivat Viljo Lehto (s.1896) ja Sulo Tonttila (s.1912).

Viljo Lehto oli Sahanterän työmies ja metalliammattiosaston puheenjohtaja 1925-30 ja 1945-68. Tampereen Metallityöväen keskustoimikunnassa 1945-59. Lehto valittiin vuonna 1929 Pohjois-Pirkkalan kunnanvaltuustoon, mutta hänet ja muut vasemmistolaiset valtuutetut pakotettiin eroamaan lapuanliikkeen painostuksesta v.1930.

Sulo Tonttila oli Epilän metallityöntekijöiden keskeisiä vaikuttajia. Hän oli EXO:n pitkäaikainen pääluottamusmies (1949-73) ja SKP:n EXO:n osaston puheenjohtaja. Tonttila toimi Epilän metallityöväen ammattiosaston sihteerinä 1949-69 ja puheenjohtajana 1969-73. Oli myös Tampereen Metallityöväen keskustoimikunnassa.

Epilässähän ei ollut omaa työväen urheiluseuraa. Urheiluseura 'Epilän Koe' kuukahti vuoden 1918 jälkeen jäsenistön hajotessa kahteen leiriin. Niinpä Viljo Lehto, Sulo Tonttila ja lukuisat muut epiläläiset urheilivat Pispalan Tarmon riveissä.

Epilän ammattiosastot pitivät kokouksiaan Pispalan työväentalolla ja järjestivät siellä iltamia. Ne olivat mukana Pispalan Työväenyhdistyksessä, jonka tehtäviin kuului Pispalan työväentalon kunnossa pitäminen ja tilojen vuokraus.

Lapuanliikkeen painostuksesta 'kommunistilakeja' hyväksi käyttäen lakkautettiin v. 1931 Epilän metallityöväen ammattiosaston lisäksi myös Epilän Nahkatyöväen amm.os. N:o 48 ja Epilän Paperiteollisuustyöväen amm.os. N:o 41. Nämäkin osastot olivat kokoontuneet Pispalan työväentalolla ja kuuluneet Pispalan työväenyhdistykseen.

Sivun alkuun