Kuvat:
Pispan koulukuva vuodelta 1969 Jarmo Janssonin ja Raimo Seppälän kirjasta Paluu Pispalaan. Tampere seura 2005. (Kuvat Jarmo Jansson, teksti Raimo Seppälä).
Muut kuvat:
Pispalan asukasyhdistyksen arkisto. Alimmaisin asukasyhdistyksen 30-vuotisjuhlamatineasta. Reunassa erottuu puheenjohtajista Katja Wallenius, Mikko Kalliokoski ja Pasi Virtamo.

Yhdistyksen historia

Pispalan asukasyhdistys perustettiin 28.5.1975 reaktiona kaupungin aikeille saneerata Pispala "sosiaalisesti korkeatasoiseksi" asuinalueeksi. Työväen kaupunginosan asukkaat nousivat taistoon oman asuinympäristönsä puolesta. Tulevillekin sukupolville haluttiin säilyttää mahdollisuus kokea ja elää kylän historiaa.

Tämän päivän Pispala voisi olla täysin toisenlainen, jos 1970-luvun suunnitelmat olisivat toteutuneet. Harju olisi rakennettu täyteen tasakattoisia betonibunkkereita, valtavia pysäköintitaloja, Pyhäjärven rantaa pitkin luikertelisi moottoritie. Kaikki vanha ja kodikas olisi korvattu uudella ja steriilillä rakentamisella.

Viereisellä palstalla on kuva eräästä ehdotuksesta ja kuva Pispan koululla käydystä keskustelusta vuonna 1969.

Ehdotus oli että kaikki talot tehdään tasakattoisiksi. Pispan koululla oli tästä keskustelu. Sali oli tupaten täynnä, ja ne otti kantaa asiaan. Siellä kävi aikamoinen säpinä, muisteli valokuvaaja Jarmo Jansson Paluu Pispalaan-kirjan esittelytilaisuudessa Pispalan kirjastotalolla keväällä 2006.

Pispalan asukasyhdistys perustettiin näiden säpinöiden tuoksinassa keväällä 1975. Yhdistyksen äänitorveksi syntyi Pispalalainen-lehti. Lehden numeroita ilmestyi vuoden 1975 aikana peräti neljä kappaletta. Keskeinen kysymys tuolloin oli juuri asemakaavakysymys, ja hyvin pitkälle senkin jälkeen.

Vaikka näitä radikaaleja muutoksia ei lyhyellä aikavälillä tehtykään, voimme kuitenkin todeta, että hidas, mutta varma muutos on Pispalassa tapahtunut. Yhä useampi, pieni puumökki on saanut väistyä modernin luomuksen tieltä. Vanhan talon on saanut purkaa ja uuden tehdä mielensä mukaan. Ja eikö muka näin ole tehty? Kyllä ja tehdään edelleen!

Lisätietoa asemakaavoituksesta ja asukasyhdistyksen toiminnan alkuvaiheista:

Pieni punainen kirja -niminen alueellinen kulttuuriympäristö-ohjelma.
Kirjassa käsitellään laveasti Pispalan asemakaavoituksen historiaa, ja perustellaan vakuuttavasti se miksi Pispala tarvitsee suojelukaavan. Mielenkiintoisia ovat myös jaksot, joissa käsitellään 1960-ja 1970-luvun taitteen keskusteluja Pohjolan Rivierasta.

Pispalalainen-lehti 1/2005
Lehti on Pispalan asukasyhdistyksen 30-vuotisjuhlanumero. Pispalalainen sisältää mm. asukasyhdistyksen alkuvuosikymmenien puheenjohtajien kiintoisat haastattelut.

Pispalan valokuvia
Sivustolle on koottu esimerkinomaisia näkymiä pispalaisesta elämänmuodosta 1960-luvun lopusta 1980-luvun loppun. Mm. kuvia Pispalan karnevaaleista, joka sekin oli alkuvuosikymmeninään asukasyhdistyksen juhla. Eihän sitä kaavoitusasioista aina jaksettu jauhaa.